De minimis -tuki – mitä se tarkoittaa käytännössä?

Pikaopas de minimis -tukiin – tutustu hakuehtoihin ja de minimis -tuen määritelmään

Tästä lyhyestä oppaasta löydät kaikki tärkeimmät tiedot suomalaisille yrityksille ja yrittäjille tarjolla olevista de minimis -tuista ja niiden määristä. Tiedot on koostettu työ- ja elinkeinoministeriön, Euroopan komission sekä tukia myöntävien julkisvirastojen ja rahoituslaitosten materiaaleista. Opasta päivitetään säännöllisin väliajoin – viimeksi tammikuussa 2021.

Mitä tarkoittaa de minimis -tuki?

De minimis -tuki tarkoittaa julkista yritystukea, jonka määrän Euroopan Unioni on tulkinnut niin vähäiseksi, ettei se vääristä kilpailua tai vaikuta EU-jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tästä tulee nimitys de minimis eli vähämerkityksinen tuki.

Käytännössä de minimis -tuki voi tarkoittaa:

• suoraa avustusta,
• takaisinmaksettavaa lainaa,
• korkotukea,
• takausta,
• pääomapanoksia tai riskipääomasijoituksia tai
• alihinnoiteltua tai ilmaista palvelua tai tavaraa.

Tuki myönnetään kunnan, kuntayhtymän tai valtion varoista, mutta se voi olla myös kokonaan EU:n myöntämää. Myös esimerkiksi ministeriöt, maakuntien liitot, ELY-keskukset sekä Finnvera ja Business Finland myöntävät de minimis -tukia. Tukea säännellään Euroopan komission asetuksessa 1407/2013.

De minimis -tuet on vapautettu Euroopan komissiolle tehtävästä ennakkoilmoitusvelvollisuudesta.

Mitkä tuet kuuluvat de minimis -tukiin?

Tyypillisimpiä suomalaisille tuttuja de minimis -tukia ovat esimerkiksi:

• yritykselle myönnettävä palkkatuki*,
• yrittäjälle myönnettävä starttiraha,
• monet Business Finland -tuet (mm. messuavustus, innovaatioseteli, Tempo-rahoitus),
• Finnveran alkutakaus ja pk-takaus (sisältävät de minimis -tukea),
• pääosa Elyn myöntämistä kehittämisavustuksista** (poislukien investointituet),
• monet maaseudun yritystukiin lukeutuvat tuet.

Mikäli kyseessä on de minimis -tuki, asia on käytännössä aina mainittu hakulomakkeessa sekä kyseisen avustuksen, tuen tai muun rahoitusvaihtoehdon hakuehdoissa.

Jos olet täyttämässä rahoitushakemusta yritystoimintaasi varten, hakulomakkeessa saatetaan tiedustella yrityksellesi tähän mennessä maksettujen de minimis -tukien määrää. Voit merkitä kyseiseen kohtaan 0 euroa, mikäli et ole tähän mennessä saanut mitään de minimis -tukea.

*Palkkatuki voi sen myöntämisperusteista riippuen olla myös EU:n valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaista tukea. Aina kyse ei siis ole de minimis -tuesta.

**Asetusmuutoksen jälkeen ELY:n kehittämisavustus voidaan myöntää myös väliaikaisena valtiontukena, jolloin se ei vaikuta 200 000 euron de minimis -kiintiöön. Väliaikaisena valtiontukena myönnettävän kehittämisavustuksen enimmäismäärä on 800 000 euroa. Asetusmuutos on näillä näkymin voimassa kesäkuun loppuun 2021 asti.

Kuinka paljon on de minimis -tuen maksimimäärä?

De minimis -tukea voidaan maksaa yhdelle yritykselle maksimissaan 200 000 euroa meneillään olevan sekä kahden edeltävän vuoden aikana. Tuki lasketaan sille vuodelle, jona se on myönnetty – maksuajankohta ei siis ole määräävä tekijä.

Toimialat, joilla poiketaan yleisestä asetuksesta ja 200 000 euron säännöstä

• Poikkeuksen 200 000 euron tukimäärään tekevät maantiekuljetusten toimialan yritykset, joiden kohdalla tuen enimmäismäärä on 100 000 euroa. Poikkeus ei kuitenkaan lähtökohtaisesti koske sellaisia maantiekuljetuksia, joissa itse kuljetus muodostaa vain osan palvelukokonaisuudesta – esimerkkinä jätteenkeruupalvelut, kuriiri- ja postipalvelut sekä muuttopalvelut.
• Yleisen de minimis -asetuksen ulkopuolelle jäävät myös kalastuksen ja vesiviljelyn toimialat sekä maataloustuotteiden alkutuotannon ala. Kalastuksen ja vesiviljelyn aloilla tuen maksimisumma kolmen vuoden ajalla on 30 000 euroa ja maataloustuotteiden alkutuotannossa 20 000 euroa (aiemmin 15 000 euroa). Näillä aloilla liiketoimintaa harjoittaa runsaasti pieniä yrityksiä, joten suurempien tukisummien voidaan tulkita vääristävän herkemmin kilpailua.

Mitä maataloustuotteiden alkutuotanto käytännössä tarkoittaa?

Maataloustuotteiden alkutuotannon 20 000 euron maksimisumma koskee vain maataloustuotteiden valmistamista, tyypillisimpinä esimerkkeinä esimerkiksi viljankorjuu sekä munien pakkaus. Metsätalous sekä maataloustuotteiden jatkojalostus ja markkinoille saattaminen ovat normaalin 200 000 euron rajan piirissä.

Euroopan komissio on tulkinnut, että esimerkiksi tuotteiden myynti suoraan tilalta asiakkaille katsotaan markkinoille saattamiseksi, mikäli myynti tapahtuu erillisessä, sille varatussa rakennuksessa. Usein vastaavia tilanteita joudutaan arvioimaan tapauskohtaisesti.

Entäpä jos samaan konserniin kuuluva toinen yritys on jo saanut de minimis -tukea?

Jos de minimis -tukea hakee isompaan konserniin lukeutuva yritys, samassa EU-jäsenvaltiossa toimivat tytär- ja emoyhtiöt sekä osuuskunnat katsotaan tuen myöntämisen näkökulmasta yhdeksi ja samaksi yritykseksi. Näille myönnetyt tuet lasketaan täten yhteen.

Sama koskee luonnollisesti myös yksittäisen yrityksen eri toimipisteitä. Sen sijaan niin sanotut franchise-yritykset katsotaan tuen saamisen näkökulmista eri yrityksiksi.

Joskus de minimis -tukea voi hakea myös niin sanottu välittäjäorganisaatio, joka vain siirtää tuen eteenpäin hyötymättä siitä itse taloudellisesti. Tällaisissa tilanteissa tuen määrä lasketaan erikseen jokaiselta tuen lopulliselta saajalta.

Millaiselle yritykselle de minimis -tukea voidaan myöntää?

Pääsääntöisesti de minimis -tukea voidaan myöntää kaikenlaisille yrityksille ja yrittäjille. Tämä johtuu puhtaasti siitä, että de minimis -tuiksi luokiteltavia avustuksia ja rahoitusvaihtoehtoja on olemassa lukuisia erilaisia.

Esimerkiksi starttiraha on tavanomainen de minimis -tuki, joka voidaan myöntää myös hyvin pientä liikevaihtoa tekevälle yksinyrittäjälle. Business Finlandin Tempo-rahoitusta puolestaan voivat saada myös midcap-kokoluokan yritykset, joiden työntekijämäärä on yli 250 ja liikevaihto 50-300 miljoonaa.

Olennaista on, että tukea saava organisaatio harjoittaa taloudellista toimintaa, jossa tarjotaan palveluita tai tavaroita tietyillä markkinoilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yritysten lisäksi myös voittoa tavoittelemattomat yleishyödylliset tahot, kuten yhdistykset, yrityshautomot tai esimerkiksi teknologiakeskukset, voivat saada tukea.

De minimis -asetus ei kuitenkaan koske sellaista taloudellista toimintaa, johon ei sovelleta valtiontukisäännöksiä. Tyypillisimpiä esimerkkejä ovat:

• koulutuspalvelut (esim. peruskoulutus),
• julkissektorin viranomaistoiminta (esim. poliisi ja rajavalvonta)
• sekä infrastruktuurirakentaminen (esim. vesijohto- ja tieverkostot).

Millaiselle yritykselle tai millaiseen yritystoimintaan tukea ei myönnetä lainkaan?

Edellä käytiin läpi ne toimialat, jotka poikkeavat yleisestä de minimis -asetuksesta ja joille myönnettävä maksimitukimäärä on näin ollen pienempi kuin normaali 200 000 euroa kolmen vuoden ajalla.

On myös olemassa toimialoja, joille de minimis -tukea ei voida myöntää lainkaan. Näitä ovat:

• Maanteiden tavarakuljetusala (tuet tavarakuljetuksiin tarkoitettujen ajoneuvojen hankintaan).
• Vientimääriin tai viennin edistämiseen liittyvä tuki (esimerkiksi ulkomaisen jakeluverkon perustamiseen tai vientimarkkinointiin tarkoitettu tuki). Vientitoiminnan harjoittaminen ei kuitenkaan sulje yritystä automaattisesti de minimis -tukien ulkopuolelle, mikäli tuen käyttötarkoitus pystytään yksilöimään tiettyyn investointiin, joka jää vientirajoitteiden ulkopuolelle.
• De minimis -tukea ei myönnetä myöskään sellaiseen toimintaan, jolla suositaan kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella.
• Lainana tai takauksena myönnettävää de minimis -tukea ei voida tarjota vaikeuksissa olevalle yritykselle. Käytännössä tämä tarkoittaa konkurssi- tai yrityssaneerausmenettelyssä olevaa yritystä tai suuryritystä, jonka luottoluokitus on huonompi kuin B. Yrityssaneerausmenettely ei kuitenkaan joissain poikkeustilanteissa sulje pois tuen saamista.

Miten de minimis -tukia käytännössä haetaan?

De minimis -tuiksi luokiteltujen avustusten, lainojen ja rahoitusvaihtoehtojen hakemisesta voit lukea tiivistäviä lisätietoja erillisistä oppaista:

Alkulähdeaineisto: Euroopan komission, työ- ja elinkeinoministeriön, Elyn, Business Finlandin ja Finlexin materiaalit.