Palkkatuki

Oletko rekrytointia suunnitteleva työnantaja tai palkkatuella työllistymisestä kiinnostunut työtön työnhakija? Tästä pikaoppaasta löydät vastaukset kaikkiin yleisimpiin palkkatukea ja sen hakemista koskeviin kysymyksiin.

Palkkatuki pähkinänkuoressa – mitä, miksi ja kuinka paljon?

Todennäköisesti jo tiesitkin, että työntekijän palkkaaminen on yllättävän kallista lystiä.

Yleisesti käytetyn ohjenuoran mukaan työntekijälle maksettava kuukausipalkka tulisi kertoa vähintään 1,5:llä, jotta työntekijästä aiheutuvat todelliset kustannukset ovat selvillä. Euroiksi muutettuna tämä tarkoittaa, että erilaisten työnantaja- ja vakuutusmaksujen ansiosta 2000 euron palkkasummasta koituu työnantajalle 3000 euron kustannus.

Varsinkin uuden työsuhteen alussa kerrointa voidaan kuitenkin hilata 1,5:stä lähemmäs kahta. Työntekijä tuskin on tuottavimmillaan heti työssä aloitettuaan, ja työnantaja joutuu rekrytointiin kuluvan ajan lisäksi raivaamaan kalenterista tilaa myös perehdyttämiseen. Tällaisessa tilanteessa työnantajalle voi olla apua palkkatuesta.

Yhdellä virkkeellä ilmaistuna palkkatuki tarkoittaa TE-toimistosta haettavaa taloudellista tukea, jota voidaan myöntää työnantajalle työttömän työnhakijan palkkauskustannuksiin. Palkkatuen pääasiallinen tarkoitus on kuitenkin työnhakijalähtöinen: palkkatuen saaminen voi edesauttaa työttömän henkilön työllistymistä tilanteissa, joissa töitä ei tahdo löytyä.

Yritysten lisäksi palkkatukea voidaan myöntää niin yhdistyksille, säätiöille, seurakunnille kuin myös kunnille ja kotitalouksille. Kaikille muille paitsi kotitalouksille palkkatuki on veronalaista tuloa.

Työnantajayritykselle maksettavan palkkatuen enimmäismäärä on 1400 euroa kuukaudessa, mutta tuella voidaan kuitenkin kattaa korkeintaan puolet palkkakustannuksista. Jos siis kustannukset työnantajalle ovat 2000 euroa kuukaudessa, palkkatukea ei voi saada yli tuhatta euroa.

Tuen määrä kuitenkin vaihtelee tilannekohtaisesti, eikä palkkatukea myönnetä aivan kaikenlaisiin rekrytointeihin. Katsotaan seuraavaksi läpi nämä tilanteet ja palkkatuen maksamisen ehdot.

Millaiset ehdot palkkatuen maksamiselle on asetettu?

Ensimmäinen palkkatuen saamisen ehto on, että työllistettävä henkilö on ilmoittautunut TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi.

Lisäksi palkkatuen tarkoituksena on oltava työttömän työnhakijan työllistymisen avittaminen joissakin seuraavista tilanteista:

• 1. Työnhakijan ammattiosaamisessa on puutteita, jotka hidastavat hänen työnsaantiaan siinä määrin, että ilman tuen myöntämistä työttömyysjakson voisi olettaa venyvän yli vuoden mittaiseksi. Tulkinnan asiasta tekee TE-toimisto.
• 2. Työnhakijalla on jokin sairaus tai vamma, joka asettaa olennaisia haasteita työtehtävistä suoriutumiselle. Sairauden tai vamman on oltava luonteeltaan pysyvä tai pysyväisluonteinen.
• 3. Palkkatuella rekrytoitava henkilö on vähintään 60-vuotias, ja hän on ollut työttömänä yhtäjaksoisesti vähintään vuoden verran.

Aivan ketä tahansa ei siis voida työllistää palkkatuella, vaan kyseessä on työnantajalle maksettava korvaus siitä, että edellä mainittujen seikkojen takia uuden työntekijän perehdyttämiseen voidaan joutua varaamaan hieman normaalia enemmän aikaa.

Ammatillisessa osaamisessa olevat puutteet eivät tarkoita, että palkkatuetulla työntekijällä täytyisi olla taustallaan 15 vuoden pitkäaikaistyöttömyysjakso tai suuria työkykyongelmia. Monet yritykset ovat palkkatuen avittamana rekrytoineet erinomaisia työntekijöitä esimerkiksi sellaisista henkilöistä, jotka ennen työllistymistään ovat olleet pitkään kotona lapsia hoitamassa. Tällaisille työnhakijoille palkkatuki voi toimia mainiona sysäyksenä takaisin työelämään.

Tukea voidaan myöntää niin osa-aikaisiin, määräaikaisiin kuin myös toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin. Työnantajan on lisäksi sitouduttava siihen, että työskentelystä maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Jos toimialalla ei ole sovellettavaa TES:siä, palkan on oltava ”tavanomainen ja kohtuullinen” – tarkkoja euromääräisiä rajoja näille termeille ei kuitenkaan ole asetettu.

Palkkatuki ei siis ole työnantajille mikään vapaalippu ilmaisen työvoiman pestaamiseen. Tästä huolimatta jotkut työantajat hyödyntävät palkkatukea epätarkoituksenmukaisesti ketjuttamalla palkkatuettuja työsuhteita – tästä asiasta kerromme lisää hieman tuonnempana tässä oppaassa.

Miten palkkausperuste vaikuttaa tuen kestoon ja määrään?

Maksettavan palkkatuen enimmäismäärään ja kestoon vaikuttaa se, onko tuen maksamisperusteena puutteet työnhakijan ammattiosaamisessa, jokin sairaus tai vamma vai työnhakijan korkea ikä.

Kaikissa tapauksissa tuen euromääräinen katto on kuitenkin 1400 euroa kuukaudessa (+ mahdolliset prosenttiosuudet lomarahoista palkkatukipäätöksen mukaisesti).

Katsotaan seuraavaksi jokainen tilanne erikseen läpi.

Tilanne 1: Palkkatuen perusteena puutteet työnhakijan ammatillisessa osaamisessa

Mikäli kyseessä ovat ammatilliset puutteet, maksettavan palkkatuen määrä ja tukijakson pituus riippuvat siitä, kuinka pitkään palkattava henkilö on ollut työttömänä.

• Alle vuoden työttömyysjakso = tukijakso maksimissaan puoli vuotta ja tuen määrä korkeintaan 30% palkkauskustannuksista.
• Yli vuoden mittainen työttömyysjakso = tukijakso maksimissaan vuoden verran ja tuen määrä korkeintaan 40% palkkauskustannuksista.
• Yli kahden vuoden mittainen työttömyysjakso = tukijakso maksimissaan vuoden verran ja tuen määrä korkeintaan 50% palkkauskustannuksista.

Tilanne 2: Palkkatuen perusteena sairaus tai vamma

Näissä tapauksissa palkkatuen määrä on maksimissaan puolet palkkauskustannuksista, ja tukijakson pituus on enintään kaksi vuotta kerrallaan.

Vuoden 2018 tammi-kesäkuun välisenä aikana Suomessa työllistyi palkkatuella noin 21 000 työtöntä. Yhdistysten ja yritysten lisäksi myös kunnat, säätiöt, seurakunnat ja kotitaloudet voivat saada palkkatukea palkkauskustannusten kattamista varten.

Tilanne 3: Palkkatuen perusteena palkattavan henkilön ikä

Vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleille 60-vuotiaille ja sitä vanhemmille palkkatukea voidaan myöntää enintään kahdeksi vuodeksi.

Ensimmäisen vuoden aikana tuen määrä on edeltävän työttömyysjakson pituudesta riippuen enintään 40 tai 50 prosenttia palkkauskustannuksista. Toisen vuoden aikana tuen määrä on maksimissaan 30 prosenttia palkkauskustannuksista.

Palkkatukea voidaan maksaa myös oppisopimuskouluttautujien pestaamiseen

Oppisopimuskoulutusta varten palkkatukea voidaan myöntää koko oppimisjakson ajalle. Oppisopimusjaksojen pituus Suomessa vaihtelee tilannekohtaisesti aina muutamista kuukausista useampaan vuoteen.

Mikäli maksettavan tuen määrä perustuu oppisopimuksella työllistettävän henkilön työttömyysjakson pituuteen, sitä maksetaan ensimmäisen vuoden aikana enintään 30-50% prosenttia palkkauskustannuksista. Vuoden jälkeen palkkatuen määrä on maksimissaan 30 prosenttia kustannuksista.

Jos taas tukiperusteena on henkilön työntekoa haittaava vamma tai sairaus, tuen määrä voi olla enintään puolet palkkauskustannuksista koko oppisopimusjakson ajan.

Yrityksen ja työnantajan Oma asiointi -palvelun kautta voit ilmoittaa, että yrityksessäsi olisi avoinna vapaa paikka työttömälle henkilölle oppisopimuskoulutusta varten. Vaihtoehtoisesti voit myös etsiä työnhakijoita CV-netin kautta.

Kuinka työnantaja voi hakea palkkatukea ja mitkä ovat hakemisen ehdot? 

Ennen kuin palkkatuen hakeminen onnistuu, kannattaa tietysti varmistaa, että täytät hakijatyönantajalle asetetut kriteerit. Ne näyttävät seuraavanlaisilta, ja kaikkien niiden on täytyttävä.

• Palkkatuen maksaminen ei saa vääristää kilpailua suhteessa muihin samoja tuotteita tai palveluja tarjoaviin yrityksiin.
• Palkkatuella tuettava työsuhde ei ole saanut alkaa ennen tukipäätöksen myöntämistä. Ole siis hyvissä ajoin liikkeellä! Poikkeuksen sääntöön tekevät tilanteet, joissa haetaan uutta palkkatukijaksoa edellisen päätyttyä tai palkkatuettava henkilö siirtyy toisen työnantajan palvelukseen esimerkiksi liikkeenluovutuksen tai vastaavan tilanteen takia.
• Palkkatuettavan henkilön palkka ei saa muodostua pelkästään provisiopalkasta, eli ainoastaan tulospalkkaukseen perustuva ansiomalli on poissuljettu.
• Palkkatuen maksaminen ei saa heikentää nykyisten työntekijöidesi asemaa.
• Yritykselläsi ei saa olla merkintöjä lakisääteisten maksujen, verojen tai palkanmaksuvelvoitteiden laiminlyönneistä.

Lisäksi esteen palkkatuen myöntämiselle voivat asettaa irtisanomiset tai lomautukset. Palkkatuen saaminen on kuitenkin mahdollista näistä huolimatta, mikäli tuotannollisten tai taloudellisten syiden takia irtisanottu työntekijä on otettu takaisin työsuhteeseen ennen kuin hakemus palkkatuesta on tehty.

Täytitkö kriteerit? Hyvä.

Tämän jälkeen on vielä hyvä selventää, että palkkatuen hakeminen ei sido yritystäsi työllistämään ketä tahansa palkkatuettua työnhakijaa, jota TE-toimisto sinulle saattaa tarjota.

Yrittäjä tai yritys tekee aina itse päätöksen siitä, ketä se ottaa työntekijäkseen. Sinulla voi jo olla mielessäsi työtön työnhakija, jota olet palkkaamassa. Tämä on tietysti se optimitilanne – tutun henkilön pestaaminen yleensä vähentää riskiä siitä, että uusi työntekijä ei sovellu porukkaan.

Ja sitten on aika siirtyä itse hakuvaiheeseen.

Kaikissa tapauksissa sinun kannattaa kuitenkin olla ensin yhteydessä omaan TE-toimistoosi vähintäänkin puhelimitse, mikäli harkitset palkkatuen hyödyntämistä uuden työntekijän palkkaamiseen. Paikallisen TE-toimiston virkailija osaa kertoa parhaiten omaa aluettasi koskevasta työntekijätilanteesta sekä niistä hakemiseen kuuluvista asioista, joita sinun tulee huomioida.

Työnantaja, näin palkkatuen hakeminen käytännössä tapahtuu

Palkkatukea saadaksesi sinun on täytettävä palkkatukihakemus joko verkossa tai paperilomakkeen avulla. Parempi vaihtoehto on sähköinen hakemus, koska paperilomakkeisiin verrattuna käsittelyaika jää niissä lyhyemmäksi. Nopeus voi olla valttia, koska palkkatuettu työsuhde ei voi alkaa ennen kuin olet saanut päätöksen tuen myöntämisestä.

Sähköisen hakemuksen käsittelyaika on alueesta riippuen noin 10 päivää. Ruuhka-aikoina ja yleisinä lomasesonkeina aika voi olla pidempikin.

• Sähköinen hakemus tehdään TE-toimiston verkkosivuilla Yrityksen ja työnantajan Oma asiointi -palvelun kautta Katso-tunnisteella kirjautumalla.
• Mikäli sinulla ei ole kirjautumiseen vaadittavaa Katso-tunnistetta, voit hankkia sellaisen tai vaihtoehtoisesti tehdä hakemuksen tulostamallasi paperilomakkeella. Edellistä linkkiä painamalla hakemuslomake aukeaa pdf-tiedostona uuteen selainikkunaan. Täytetyn lomakkeen voit toimittaa joko työpaikkasi toimialueen TE-toimistoon tai vaihtoehtoisesti siihen TE-toimistoon, jonka alueella palkattava henkilö asuu.

Vaikka tekisit perustamisen sähköisesti, voit silti halutessasi vilkaista ylemmän linkin kautta sitä, millaisia kohtia hakemus sisältää. Samat asiat kohtaat joka tapauksessa myös sähköisessä lomakkeessa Katso-kirjautumisen jälkeen.

Yrityksen ei tarvitse liittää hakemukseen minkäänlaisia liitteitä, vaan TE-toimisto tarkistaa tukiehtojen täyttymisen ja hakijayrityksen verotustiedot omia reittejään pitkin. Lisätietoja hakemusta varten pyydetään tarvittaessa.

Työsuhde voidaan aloittaa tukipäätöksen tekemisen jälkeen. Mikäli kyse on jatkon hakemisesta meneillään olevalle palkkatukijaksolle, hakemus tulee jättää ennen tukijakson päättymistä. Työsuhteen on jatkuttava keskeytyksettä aiemman tukijakson päättyessä.

Lue tämä, jos yrityksesi on herkutellut yritystuilla kuluvan tai kahden edeltävän vuoden aikana

Palkkatuki työnantajalle myönnetään joko EU:n valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisena tukena tai vaihtoehtoisesti niin sanottuna de minimis -tukena eli vähämerkityksisenä tukena.

Yksittäinen yritys voi saada de minimis -tukia enintään 200 000 euroa kuluvan ja kahden edeltävän vuoden aikana. Tästä syystä palkkatukihakemuksessa kysytään yrityksellesi mahdollisesti aiemmin maksetuista de minimis -tuista ja niiden määrästä.

Lue lisää: Mitä tarkoittaa de minimis -tuki?

Palkkatuki myönnetään ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisesti seuraavissa tilanteissa:

• Palkkatuetulla työntekijällä on vamma tai sairaus, joka olennaisesti, pysyväisluonteisesti tai pysyvästi alentaa tuottavuutta kyseisessä työtehtävässä.
• Työntekijä ei ole ollut toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa palkkatuen myöntämistä edeltäneen puolen vuoden aikana.
• Työntekijä on vailla ammatillista koulutusta.
• Työntekijä on yli 50-vuotias tai alle 25-vuotias.
• Työntekijä on oikeutettu kotoutumissuunnitelmaan kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaisesti.

Muissa tapauksissa tuki myönnetään de minimis -tukena. Edellisistä poiketen kyse on de minimis -tuesta myös silloin, jos palkkatuettu henkilö on täyttänyt 60 vuotta tai ollut yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä ennen palkkatuen myöntämistä. Myös oppisopimuskoulutukseen myönnettävät palkkatuet ovat de minimis -tukea.

Työllistämispalkkio 2019 

Palkkatukea saavana työnantajana voit tiettyjen edellytysten täyttyessä olla oikeutettu 4000 euron työllistämispalkkioon.

Suomen hallitus teki joulukuussa päätöksen työllistämispalkkiosta, joka voidaan myöntää työnantajalle, joka työllistää palkkatuetun henkilön toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Palkkiouudistusmalli astuu voimaan tammikuussa 2019, ja määräaikainen kokeilu kestää kesäkuun loppuun asti.

Voit työnantajana saada palkkion myös sellaisesta työsuhteesta, joka alkaa määräaikaisena mutta muuttuu palkkatukijakson aikana toistaiseksi voimassa olevaksi. Vaihtoehtoisesti työsuhde voi olla toistaiseksi voimassa oleva heti palkkatukijakson alusta lähtien.

4000 euron palkkio voidaan myöntää, mikäli työllistettävän henkilön työaika on enemmän kuin 80 prosenttia alan kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Työsuhteen on myös oltava voimassa, kun palkkiota ollaan hakemassa. Työllistämispalkkio voidaan myöntää työnantajalle, jolle on myönnetty palkkatukea aikaisintaan 1. syyskuuta 2018 alkaen.

Palkkiota voit hakea TE-toimistolta kolmen kuukauden sisällä sen kalenterikuukauden päättymisestä, jonka aikana toistaiseksi voimalla oleva työsuhde on solmittu. Lue lisää asiasta TE-toimiston sivuilta.

Miten palkkatuki maksetaan rekrytoinnin jälkeen?

Palkkatuki maksetaan jälkikäteen, ja maksatuksesta huolehtii KEHA-keskus eli Ely-keskusten ja TE-toimistojen yhteinen hallintokeskus. Sama organisaatio huolehtii myös starttirahan maksatuksesta.

Sinun tulee muistaa hakea palkkatukea kahden kuukauden sisällä palkkatuen maksatusjakson päättymisestä. Maksatusjakson pituus voi olla yhden, kahden tai kolmen kuukauden mittainen riippuen siitä, minkä vaihtoehdon olet palkkatukihakemuksessa itse valinnut.

Jos esimerkiksi kahden kuukauden pituinen (1.1.-28.2.) maksatusjakso päättyy helmikuun loppuun, tukihakemus on tältä jaksolta muistettava laittaa sisään viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Tukijakson alkaessa tai päättyessä kesken kuukauden, ensimmäinen ja/tai viimeinen maksatusjakso voi olla normaalia lyhyempi.

Palkkatukea haetaan joko paperilomakkeella tai sähköisesti Yrityksen ja työnantajan Oma asiointi -palvelussa. Myös maksatushakemuksen tekemiseen tarvitset sähköisessä vaihtoehdossa Katso-tunnistetta samaan tapaan kuin varsinaisessa palkkatukihakemuksessakin.

Kun haet maksatusta ensimmäistä kertaa, liitä mukaan hakemukseen:

• kopio työntekijän ja yrityksesi välisestä työsopimuksesta tai
• vaihtoehtoisesti kopio oppisopimuksesta, jos palkkatuki on myönnetty oppisopimustyöskentelyyn.

Maksatushakemuksessa ilmoitat palkkauskustannusten määrän maksatusjaksolla kuukausittain eriteltynä. Kuukausittainen erittely tulee kyseeseen niissä tapauksissa, joissa maksatusjakso on pidempi kuin yksi kuukausi.

Palkkauskustannusten erittely tarkoittaa, että työntekijälle maksettavan bruttopalkan lisäksi ilmoitat summat yrityksesi kontolle tulevista työnantajamaksuista kyseisen työntekijän osalta. Näitä maksuja ovat esimerkiksi

• sosiaaliturva-,
• tapaturmavakuutus- ja
• työttömyysvakuutusmaksut sekä
• pakollinen ryhmähenkivakuutusmaksu.

Vuoden 2019 tammikuussa käyttöön otettava tulorekisteri ei vielä ensimmäisenä vuonna vaikuta palkkatukien maksatuksiin, vaan niiden osalta muutos tapahtuu vasta vuoden 2020 alussa.

Miten työtön työnhakija voi edesauttaa työllistymistään palkkatuen avulla?

Jos olet työtön työnhakija, palkkatuki voi tarjota sinulle mahdollisuuden tehdä itsestäsi houkuttelevampi hakija työnantajien silmissä. Työnantajalle maksettava, enimmäismäärältään 1400 euron suuruinen kuukausikorvaus voi pienentää huomattavasti kynnystä palkkaamiseesi.

Palkkatukityömahdollisuus voidaan kirjata työllistymissuunnitelmaasi, mutta voit myös pyytää TE-toimistolta käyttöösi palkkatukikortin omatoimista työnhakua varten. Palkkatukikortti on potentiaaliselle työnantajalle näytettävä todistus siitä, että palkkaamiseesi voidaan myöntää tukea.

Muista, että aivan kuka tahansa työtön työnhakija ei voi saada palkkatukea, vaan tiettyjen ehtojen on täytyttävä. Tukea palkkaamiseesi voidaan myöntää

• työnsaantia hankaloittavien, ammattiosaamisessa olevien puutteiden perusteella,
• sairauden tai vamman takia tai
• vähintään 60 vuoden iän ja yli vuoden jatkuneen työttömyyden perusteella.

Jos olet koodaustaidoilla varustettu, seitsemää eri kieltä natiivisti puhuva pörssiyhtiön ex-toimitusjohtaja, et todennäköisesti saa palkkatukea, koska TE-toimisto tulkitsee sinun työllistyvän helposti ilman sitäkin.

Huomaa, että ammattiosaamisessa olevien puutteiden määritelmä ei ole täysin yksiselitteinen. Tämä kriteeri voi täyttyä jo sillä, että olet ollut työelämästä sivussa riittävän pitkään. Jos ehtojen täyttyminen mietityttää, kysy oman TE-toimistosi virkailijalta mahdollisuutta palkkatuettuun työhön.

Varsinkin pienempien yritysten silmissä palkkatuettu työntekijä voi olla houkutteleva hakija toimialasta riippumatta. Töitä on tarjolla niin ammatillisilla kuin akateemisillakin aloilla.

Miten palkkatuettu työ vaikuttaa työssäoloehdon kertymiseen?

Kerrataan ensin, mitä työssäoloehto tarkoittaa ja katsotaan sen jälkeen, miten palkkatuettu työ vaikuttaa työssäoloehdon täyttymiseen.

Työssäoloehto on keskeinen työttömyyspäivärahojen maksamiseen liittyvä käsite. Jotta työttömäksi jäädessäsi voit saada työttömyyspäivärahaa, työssäoloehdon on täytyttävä. Palkansaajana työssäoloehtosi täyttyy, kun:

• Olet työskennellyt palkkatyössä minimissään 26 viikkoa työttömyyttä edeltäneen 28 kuukauden aikana. Työskentelyn ei tarvitse olla yhtäjaksoista.
• Työskentelyaikasi on ollut vähintään 18 tuntia viikossa ja työstä on maksettu työehtosopimuksen mukainen palkka. Mikäli työehtosopimus ei ole olemassa, palkkasi on pitänyt olla minimissään 1211 euroa kuukaudessa (2019).

Huomioi kuitenkin, että epätavallisia työaikajärjestelyjä sisältävillä aloilla (esim. opettajat, kotityöntekijät, taiteilijat & urheilijat) työssäoloehto voi kertyä täyteen pienemmälläkin tuntimäärällä.

Työssäoloehdon täyttyessä voit saada ansiopäivärahaa työttömyyskassastasi, jos olet ollut sen jäsen vähintään 26 viikkoa. Mikäli et kuulu kassaan, Kela voi maksaa sinulle peruspäivärahaa. Jos et ole oikeutettu peruspäivärahaan, voit kuitenkin saada työmarkkinatukea, joka on tarveharkintainen tuki ja maksimisuuruudeltaan sama kuin peruspäivärahakin – eli 32,40 euroa päivässä maksimissaan viideltä päivältä viikossa.

Kuinka palkkatuettu työ sitten vaikuttaa työssäoloehdon kertymiseen?

Kun kyse on palkkatuetusta työstä, työssäoloehtoon luetaan vain 75 prosenttia kalenteriviikoista, jotka olet ollut työssä. Tämä tarkoittaa sitä, että kun normaalisti työssäoloehdon täyttymiseen vaadittaisiin 26 viikkoa työtä, palkkatuettu työtä vaaditaan vähintään 35 kalenteriviikkoa, jotta työssäoloehto saadaan täyteen.

Poikkeus: Edellä mainittu 75 prosentin sääntö ei koske sellaisia työntekijöitä, joiden palkkatuetun työn perusteena on ikääntyneitä (+60v) koskeva työllistämisvelvoite. Näissä tapauksissa työssäoloehto kertyy täytenä myös palkkatukityön ajalta.

Millaisia kokemuksia työnantajilla ja työnhakijoilla on palkkatuesta?

Palkkatuen perusidea on pohjimmiltaan mainio – tätä kai tuskin kukaan voi kiistää. Tästä huolimatta mediassa ja verkon keskustelupalstoilla palkkatukiasioita käsitellään useimmiten melko negatiiviseen sävyyn.

Työntekijöiden näkökulmasta eniten närää herättävät yritykset, jotka ketjuttavat palkkatuettuja työsuhteita vailla aikomustakaan palkata ketään vakituiseksi työntekijäksi palkkatukijakson jälkeen.

”Työntekijät kiertävät palkkatukipaikoilla monta kuukautta yhä uudelleen ja uudelleen, vaikka voisi luulla, että hyvät tekijät voisi palkata ihan vakituisesti, eikä sääntöjä kiertäen uudestaan. Ihmettelen tätä toimintaa”, kertoo palkkatuettu työntekijä Melina, 24, Ylen artikkelissa.

Työnantajien näkökulmasta palkkatuen hakemista puolestaan saatetaan pitää turhan työläänä operaationa sen tuomaan hyötyyn verrattuna. Toisessa Ylen julkaisemassa uutisessa TE-toimiston hallitusneuvos ilmaisee asian näin:

”Työmarkkinat vetävät aika hyvin ja nyt ehkä palkataan ilman tukeakin. Työnantajilla on mielikuvaa, että palkkatuen hakeminen on kauhean vaikeaa ja byrokraattista. Tämä voi johtua siitä, että palkkatukeen liittyy paljon erilaisia ehtoja ja sääntöjä.”

Lisää kokemuksia palkkatuesta voit lukea esimerkiksi sanomalehti Kalevan keskustelupalstalta tai Kaksplus.fi:n foorumilta. Myös Suomen johtava ajatushautomo, kansan syvien rivien tunteiden tulkki – eli Suomi24-keskustelupalsta – on ottanut palkkatuen asiantuntevan raatinsa käsittelyyn. Emme suosittele linkin avaamista herkässä tilassa oleville.

Negatiivissävytteisestä keskustelusta huolimatta kannattaa muistaa, että verkon keskustelupalstoilla ja mediassa esiin nousevat epäkohdat ovat erittäin marginaalinen otos kaikista palkkatukea koskevista kokemuksista. Vuoden 2018 tammi-kesäkuun välisenä aikana Suomessa työllistyi palkkatuella noin 21 000 työtöntä – hyvistä kokemuksista kuitenkin huudellaan hieman harvemmin.

Myös vuonna 2019 palkkatuki tulee olemaan tuhansille suomalaisille yrittäjille ja työnhakijoille erittäin hyvä tapa työllistää ja työllistyä.