Yrityksen perustamiskustannukset vaihtelevat yritysmuodon ja liiketoiminnan laajuuden mukaan – halvin vaihtoehto on yksityinen elinkeinonharjoittaja eli tutummin toiminimi
Jos suunnittelet yrittäjäksi ryhtymistä, olet todennäköisesti jo tehnyt jonkinlaisia laskelmia siitä, mitä yrityksen perustaminen maksaa.
Tässä artikkelissa käymme läpi kaikki yleisimmät uusia pienyrittäjiä koskevat pakolliset ja toimialasta riippumattomat kulut, jotka vaikuttavat yrityksen perustamisen hintaan.
Emme ota kantaa materiaalikustannuksiin tai muihin vastaaviin, täysin toimialariippuvaisiin tekijöihin.
Ei tarvitse olla ruudinkeksijä ymmärtääkseen, että pienen teollisuushallin vuokraaminen Helsingin keskustan tuntumasta maksaa enemmän kuin konsulttina toimiminen Lieksassa sijaitsevan kerrostalon kotitoimistosta käsin.
Yleisimmät pienen yrityksen kulut
Uutena yrittäjänä sinulle aiheutuu tietyin reunaehdoin kustannuksia muun muassa seuraavista asioista:
- Yrityksen rekisteröintimaksu kaupparekisteriin.
- Pakolliset vakuutukset, joista tosin useimpia yrittäjiä koskee vain yrittäjän eläkevakuutus.
- Kirjanpidon kulut (mikäli ulkoistat kirjanpidon tilitoimistolle) tai vaihtoehtoisesti kirjanpito-ohjelman kustannukset, mikäli et tyydy Exceliin.
- Maksupäätteet, kassajärjestelmät ja/tai laskutusohjelma.
- Pankkitilin avaaminen yritykselle.
Näiden päälle tulevat toimialakohtaiset kulut – eli tarvitsemasi työkoneet, -välineet ja materiaalihankinnat – sekä esimerkiksi markkinointikustannukset, jotka nekin toki vaihtelevat.
Verkossa myyvä yritys tarvitsee hyvän (ja usein hintavan) verkkosivun. Kivijalkaliikkeessä palveluitaan myyvä paikallinen yrittäjä voi päästä huomattavasti vähemmällä.
Katsotaan seuraavaksi, millaisia euromääräisiä hintoja yllä listatuista kaikille yrittäjille pakollisista kulueristä koituu.
Yrityksen perustamiskulut riippuvat yhtiömuodostasi – sähköinen perustamisilmoitus tulee edullisemmaksi
Yrityksen perustamisen hinta vaihtelee yhtiömuodoittain. Vuonna 2021 perustamisilmoitus kaupparekisteriin maksaa verkossa tehtynä:
- yksityisillä elinkeinonharjoittajilla eli toiminimillä 60 euroa ja
- osakeyhtiöillä 275 euroa.
Paperilla tehty perustamisilmoitus maksaa hieman enemmän. Toiminimillä hinta on 115 ja osakeyhtiöillä 380 euroa. Paperi-ilmoituksen käsittelyaika on jopa useita viikkoja pidempi verkossa tehtyyn perustamisilmoitukseen verrattuna.
Ennen heinäkuussa 2019 voimaan astunutta lakimuutosta osakeyhtiöön tuli asettaa minimissään 2500 euron suuruinen osakepääomapanos. Nykyään osakeyhtiön perustaminen on kuitenkin mahdollista myös ilman alkupääomaa.
Vapaavalintaista alkuosakepääomaa ei kuitenkaan kannata mieltää varsinaiseksi perustamiskuluksi, koska sen voit käyttää vaikka yrityksesi hankintoihin, kunhan raha ensin käy firmasi tilin kautta. Palkkaa et kyseisellä summalla kuitenkaan saa itsellesi maksaa.
Huomioi kuitenkin, että osakeyhtiön perustaminen verkossa onnistuu tällä hetkellä vain, mikäli asetat osakepääoman nollaan euroon. Muissa tapauksissa joudut täyttämään osakeyhtiön perustamisilmoituksen paperilomakkeen avulla. Asiaan voi tulla muutoksia vuoden 2021 aikana, joten tarkista ajantasainen tilanne Patentti- ja rekisterihallitukselta.
Entäs kommandiittiyhtiöt, avoimet yhtiöt ja muut yritysmuodot?
Kommandiittiyhtiöissä, avoimissa yhtiöissä ja osuuskunnissa sähköinen perustamisilmoitus ei vielä vuoden 2021 alussa ollut mahdollinen. Paperi-ilmoituksen hinta on:
- kommandiittiyhtiöillä ja avoimilla yhtiöillä 240 euroa ja
- osuuskunnilla ja muilla yritysmuodoilla 380 euroa.
Lue myös: Voinko laskuttaa ilman omaa yritystä?
Kannattaako yksityisen elinkeinonharjoittajan liittyä kaupparekisteriin?
Kaikille muille paitsi yksityisille elinkeinonharjoittajille kaupparekisteriin liittyminen on pakollista.
Yksityisenä elinkeinonharjoittajana sinun on pakko liittyä kaupparekisteriin vain, jos yksi tai useampi seuraavista ehdoista täyttyy:
- Toimit luvanvaraisella toimialalla.
- Sinulla on omasta asunnostasi erillinen liiketila.
- Sinulla on palveluksessasi ulkopuolisia työntekijöitä eli muita henkilöitä kuin aviopuolisosi tai jälkikasvusi.
Yksityiseksi elinkeinonharjoittajaksi voit ryhtyä OmaVeron kautta ilmaiseksi, jos et liity kaupparekisteriin. YTJ-palvelussa tehty perustamisilmoitus sen sijaan tehdään aina kaupparekisteriin. Hinta on 60 euroa.
Kaupparekisteriin liittymällä voit valita itsellesi käyttösuojatun toiminimen. Muissa tapauksissa toimit yrittäjänä omalla nimelläsi – toki voit markkinoida palveluitasi jollain itse keksimälläsi nimellä, mutta silloin kyseessä ei ole virallinen, rekisteröity toiminimi.
Esimerkki: Pentti Pöntinen ryhtyy yksityiseksi elinkeinonharjoittajaksi ja liittyy kaupparekisteriin. Näin ollen hän voi perustamisilmoitusta täyttäessään valita itselleen toiminimen (esim. Pöntisen Pyörähuolto). Jos Pentti ei liity kaupparekisteriin, hän toimii yrittäjänä omalla nimellään (Pentti Pöntinen). Toiminimi tarkoittaa virallisessa kielessä yrityksen nimeä sen yritysmuodosta riippumatta. Puhekielessä toiminimellä kuitenkin viitataan useimmiten yksityisiin elinkeinonharjoittajiin eli ”toiminimiyrittäjiin”.
Jos ryhdyt yksityiseksi elinkeinonharjoittajaksi OmaVeron kautta, se ei estä sinua rekisteröimästä myöhemmin itsellesi virallista toiminimeä. Voit hoitaa rekisteröinnin muutosilmoituksella kaupparekisteriin. Hintaa kertyy 60 euroa.
Mikäli yrittäjyytesi on sivutoimista, hyvin pientä ja satunnaista, etkä siksi halua maksaa kaupparekisterimaksua, kannattaa harkita myös kevytyrittäjyyttä. Kevytyrittäjänä toimiessasi et ole virallinen, y-tunnuksella varustettu yrittäjä, vaan laskutat palveluistasi toisen yrityksen – eli laskutuspalvelun – kautta.
Huomaa kuitenkin, että koska kevytyrittäjyys ei ole virallinen termi, sillä voidaan markkinoida monenlaisia palveluita. Esimerkiksi suositussa OP Kevytyrittäjä -palvelussa käyttäjälle perustetaan y-tunnus, eli hän toimii yksityisenä elinkeinonharjoittajana eli toiminimiyrittäjänä.
Y-tunnus tuo mukanaan monia erilaisia veroetuisuuksia verrattuna kevytyrittäjiin, jotka toimivat laskutuspalvelun kautta ilman virallisen yrittäjän statusta.
Paljonko yrittäjän pakolliset vakuutukset maksavat?
Käsitellään ensin yrittäjän eläkevakuutuksen hinta ja mennään sitten muutamiin toimialakohtaisiin pakollisiin vakuutuksiin.
Palkkatyöntekijänä eläkemaksu on napattu suoraan palkastasi, mutta yrittäjäksi ryhtyessäsi tilanne muuttuu.
Joudut ottamaan yrittäjän eläkevakuutuksen eli YEL-vakuutuksen, jos olet 18-67-vuotias ja arvioit omaksi vuosittaiseksi YEL-työtuloksesi yli 8063,57 euroa (2021).
YEL-tulo on itse tekemäsi arvio ja sen pitäisi olla sellainen summa, jonka olisit vuoden aikana valmis maksamaan samaan työhön palkatulle ja yhtä ammattitaitoiselle työntekijälle. YEL-työtulo ei siis perustu myyntisi määrään tai saamiisi tienesteihin – se on arvio, jonka itse teet.
Myyntisi eli liikevaihtosi voi aivan hyvin olla 20 000 euroa vuodessa, mutta et silti olisi valmis maksamaan vastaavasta työpanoksesta 8063,57 euroa vuodessa ulkopuoliselle työntekijälle. Muista, että liikevaihto ei tarkoita samaa asiaa kuin yrityksesi tulos tai itsellesi käteen jäävä raha.
Päätoimisten yrittäjien tapauksessa YEL on kuitenkin käytännössä aina otettava, ja moni määrittelee sen ottaessaan YEL-työtulokseen alarajan eli 8063,57 euroa. Tällöin YEL-vakuutuksen hinta on kaikkein pienin – uusille yrittäjille noin 1500 euroa vuodessa.
Mitä pienempää YEL-maksua maksat, sitä vähemmän eläkettä sinulle kuitenkin kertyy.
Tämän lisäksi YELillä on vaikutusta myös sosiaaliturvaasi esimerkiksi työttömyyden tai sairauden iskiessä. Työtuloarvio vaikuttaa myös vanhempainpäivärahojesi määrään, eli kyse ei ole pelkästä eläketurvasta.
Varsin monet yrittäjät kuitenkin määrittelevät YEL-työtulonsa alarajaa vastaavaksi ja sijoittavat säästyneen summan esimerkiksi rahastoihin. YEL-maksuista säästyneillä rahoilla voi myös ostaa yksityistä vakuutusturvaa esimerkiksi työkyvyttömäksi joutumisen varalta. Vaihtoehtoja on useita erilaisia.
Muut vakuutukset
Toimialakohtaisista pakollisista vakuutuksista selvästi yleisin on potilasvakuutus, joka sinun on ostettava, mikäli olet esimerkiksi fysioterapeutti, hieroja tai muu terveyden- tai sairaanhoitoalan ammattilainen.
Hinta riippuu ammattialastasi ja sen riskien määrästä. Lisätietoa löydät yrityksen perustajan vakuutusoppaasta.
Muita toimialakohtaisia pakollisia vakuutuksia ovat ympäristövahinkovastuuvakuutus – joka koskee hyvin harvoja – sekä liikennevakuutus, joka sinulla jo on, mikäli omistat auton tai muun kulkuneuvon.
Jos satut palkkaamaan työntekijöitä, niin heille sinun on toki hankittava kaikki pakolliset vakuutukset, joista itsekin olet nauttinut palkkatöissä ollessasi.
Sitten kirjanpitoasioihin.
Mitä uuden yrityksen kirjanpito maksaa?
Voit tehdä kirjanpitoa myös omin nokkinesi, mutta useimmiten se ei kannata. Verojen ynnäily, edustus- ja neuvottelukulujen erottelu, alv:n alarajahuojennuksen laskeminen ja veroilmoituksen täyttäminen (jne.) ovat huomattavasti mukavampia asioita, kun niitä ei tarvitse tehdä itse.
Poikkeuksia toki on.
Jos olet sivutoiminen yrittäjä ja sinulle kertyy hyvin vähän kuitteja ja muuta tositeaineistoa, kirjanpidon tekeminen itse voi olla perusteltua. Muussa tapauksessa hanki kirjanpitäjä – mitään säästöä ei kerry, jos tuskailet 5-10 tuntia kuukaudessa kirjanpitoasioiden kanssa.
Sivutoiminen yrittäjä voi saada ostettua kirjanpitonsa pienestä tilitoimistosta noin 40-50 euron kuukausihintaan. Tämän päälle tulevat vuosittain tehtävät tilinpäätökset ja veroilmoitukset, joista kertyy muutama satanen maksettavaa.
Jos tähtäät päätoimiseksi yrittäjäksi, eikä sinulla ole työntekijöitä, voit saada kirjanpidon alle satasella, jos olet valmis tekemään työtä jonkin verran itse. Itse tekeminen tarkoittaa, että et toimita kirjanpitäjällesi kuukausittain paksua nivaskaa paperikuitteja epämääräisessä järjestyksessä, vaan osaat hyödyntää sähköisiä ratkaisuja.
Oletuksena matalalalle hinnalle on kuitenkin se, että tositteita kertyy kohtuullinen määrä. Mikäli teet päivittäistä myyntiä ja lippulappusia kertyy kuukauden aikana muutama sata, myös kirjanpidon kustannukset kohoavat nopeasti pariin sataan euroon. Poikkeuksia kuitenkin on aina, ja varsinkin pienistä kaupungeista voi löytyä hyvin edullisia paikallisia tilitoimistoja pienille yrityksille ja yksinyrittäjille.
Pienyrittäjille soveltuvia kirjanpito-ohjelmia ja ilmaisia laskupohjia on esitelty tarkemmin muun muassa Yrityksen-perustaminen.netissä.
Paljonko pankkitilin avaaminen yritykselle maksaa?
Pankkiyhteyksien avaamisen hinta vaihtelee pankeittain, mutta mistään valtavasta kuluerästä ei ole kyse.
Mikäli ryhdyt toiminimiyrittäjäksi, mikään ei periaatteessa estä sinua pyörittämästä toiminimesi rahaliikennettä oman henkilökohtaisen tilisi kautta.
Tämä ei kuitenkaan kannata, koska erillisen tilin avulla pysyt paljon helpommin kärryillä toiminimesi tilitapahtumista ja kirjanpidosta. Voit kuitenkin avata toiminimellesi toisen normaalin käyttötilin, eikä tämä pankistasi riippuen välttämättä maksa penniäkään.
Huomaa tämä: Jotkut pankit saattavat mainita tiliehdoissaan, että normaaleja tilejä ei voi käyttää liiketoimintatarkoituksiin. Pankkien välisissä käytännöissä voi olla eroja.
Osakeyhtiö sen sijaan tarvitsee oman pankkitilin, ja vertailua eri pankkien välillä kannattaa tehdä kattavasti. Taloustaito-lehden mukaan pieni yritys maksaa Suomessa pankkipalveluistaan keskimäärin 350 euroa vuodessa. Yksinyrittäjä voi kuitenkin päästä selvästi tätä halvemmalla. Vertailussa mainitut luvut ovat muutaman vuoden takaa, joten hinnat ovat sittemmin saattaneet hieman nousta.
Monet pankit tekevät yhteistyötä vakuutusyhtiöiden kanssa, joten kannattaa samassa yhteydessä kysyä, millaisiin alennuksiin voisit olla oikeutettu keskittämällä pankki- ja vakuutuspalveluita saman organisaation alle.
Paljonko pienen yrityksen verkkosivut maksavat?
Jos kyse on muutaman alasivun sisältävästä käynttikorttityylisestä sivustosta, voit ostaa sellaisen pieneltä mainostoimistolta tai freelancerilta reilustikin alle 1000 eurolla.
Hintaan vaikuttaa muun muassa se, teetkö sivuston tekstisisällöt itse tai tarvitsetko lisäpalveluja, kuten esimerkiksi logoa, yhteydenottolomaketta, verkkokauppaa jne. Esimerkiksi verkkokaupan liittäminen sivustoon kasvattaa hintaa selvästi.
Sivustoon on aina syytä panostaa enemmän, mikäli verkkonäkyvyydellä on myyntisi kannalta edes hitusen merkitystä – ja lähes aina on, ellei sinulla sitten ole valmiina todella vakiintunutta asiakaskuntaa.
Verkkosivuista ei ole mitään hyötyä, jos asiakkaasi eivät löydä niitä
Todella iso osa palveluiden ja tuotteiden ostajista aloittaa ostoprosessinsa googlaamalla, jolloin yrityksesi verkkosivujen tulisi löytyä hakukoneista sille tärkeillä hakusanoilla.
Jos tarjoat hierontapalveluja Lieksassa, yrityksesi verkkosivuston tulisi löytyä ilmaisten hakutulosten kärjestä tai ainakin kärjen tuntumasta hakusanalla hieroja Lieksa sekä muilla vastaavilla variaatioilla. Voit toki ostaa paikkasi hakutulosten kärkeen, mutta mainoksista puhuttaessa jokainen klikki maksaa.
Hakukoneoptimoinnilla sen sijaan nostat yrityksesi näkyvyyttä mainosten alla näkyvissä ilmaisissa eli orgaanisissa hakutuloksissa.
Hyvä orgaaninen näkyvyys on mahdollista, kun verkkosivustosi on rakennettu järkevästi oikeiden avainsanojen varaan ja siltä löytyy riittävästi hyvää sisältöä, joka kertoo hakukoneelle sivuston vastaavan hakijan tarpeeseen.
Sinäkin olet todennäköisesti esimerkki hakukoneoptimoinnin toimivuudesta. Löysit melko varmasti tälle sivulle muutama minuutti sitten googlattuasi tietoa yrittäjyyteen tai yrityksen perustamiseen liittyvistä kustannuksista. Se oli tarkoituskin.
Sisällöllistä hakukoneoptimointia tukee onnistunut tekninen toteutus, kuten sivuston nopeus, loogisesti toteutettu sivurakenne sekä mobiiliresponsiivisuus. Viimeisenä mainittu termi tarkoittaa sitä, että sivuston on toimittava moitteettomasti myös mobiililaitteilla. Myös muilta laadukkailta sivustoilta omalle sivustollesi tulevat linkit nostavat hakukonenäkyvyyttä.
Sivuston ja sen sisällön toteuttaminen hakukoneoptimoidusti on yksi parhaista syistä sysätä verkkosivuston toteutus ulkopuolisiin käsiin.
