Yrityksen rahoitus ja tuet | Opas 2020 | Kaikki vaihtoehdot yhdellä sivulla

Aloittavan ja kasvavan yrityksen rahoitus-, laina- ja tukimuodot – kaikki vaihtoehdot samalla sivulla

Onko yrityksesi perusteilla tai kovassa kasvuvaiheessa ja setelit polttelevat taskuja siinä määrin, että pienimmillä voit putsailla kultahippuja firman kassaholvin päältä? Eikö?

Rahoituksen ja käyttöpääoman puute vaivaa kymmeniätuhansia muitakin yrittäjiä joka vuosi, joten erilaiset yrityksen rahoitus- ja tukimuodot tulevat monille väistämättä tutuiksi jossain vaiheessa oman liiketoiminnan kaarta.

Mistä rahoitusta, tukea tai lainaa yritykselle sitten kannattaa lähteä hakemaan? Tätä pähkäilevät päivittäin niin monet yrittäjät, että päätimme listata kaikki yleisimmät yrityksen rahoituslähteet, lainavaihtoehdot sekä aloittavien yrittäjien tuet samalle sivulle. Mukaan ynnäsimme suosituimmat tuki- ja rahoitusvaihtoehdot myös hieman isommille suomalaisille pk-yrityksille.

Jos sinulla ei juuri nyt ole liikaa aikaa tuhlattavaksi, voit valita alla olevasta sisällysluettelosta omaa tilannettasi koskevan rahoitus-, laina- tai tukivaihtoehdon.

Me kerromme siitä olennaisimmat perustiedot ja opastamme sinut tarvittaessa eteenpäin oikean viranomaistahon, organisaation tai rahoituslaitoksen verkkosivuille.

Yritysrahoitus ja -tuet 2020

Aloittavien yrittäjien tuet

Mistä lainaa yritykselle? Esittelyssä yleisimmät vaihtoehdot

Muut pk-yrityksen rahoitusvaihtoehdot

ELY-keskuksen kehittämisavustus yrityksille
Muut ELY-keskuksen tuet
Business Finland -rahoitus eli entinen TEKES-rahoitus
Innovaatioseteli 2020 – mitkä ovat hakemisen ehdot?
Tempo-rahoitus kasvuyrityksille
Energiatuki hiilijalanjälkeä suitsimaan
Messuavustus apuna kansainvälistymisessä
Yrityspalvelusetelit Suomen eri maakunnissa
Alueellinen Leader-rahoitus Suomessa – elinvoimaa maaseudulle
Enkelisijoittajat ja muu start up -rahoitus
Naisyrittäjälainoja ei enää myönnetä

Tuet uusille yrittäjille

Starttiraha myönnetään suurimmalle osalle hakijoista, mutta kaikki eivät sitä saa

Starttiraha on tunnetuin aloittavien yrittäjien tuki, joka myönnetään vuosittain noin 7000-8000 uudelle yrittäjäkokelaalle. Kyseessä on henkilökohtaista toimeentuloa varten myönnettävä tuki, jota ei tarvitse maksaa takaisin.

Suuruudeltaan starttiraha on bruttona noin 700 euroa euroa kuussa. Tämä tulo on saajalleen henkilökohtaista verotettavaa ansiotuloa – mitä enemmän yritystoiminnallasi tienaat, sitä suuremmalla prosentilla maksat ansiotuloistasi veroja, ja tällöin myös starttirahasta jää hieman vähemmän käteen.

Jos aiot hakea starttirahaa, sinun tulee tehdä se ennen yrityksen perustamista. Yksi tuen myöntämisen olennaisimmista kriteereistä on se, että yritystäsi ei ole vielä perustettu ennen starttirahapäätöksen saamista.

Starttiraha on toimeentuloasi turvaamaan tarkoitettu tuki, eli et tule saamaan sitä, mikäli sinulle maksetaan samalta ajalta sellaista etuutta – esimerkiksi opinto- tai työttömyystukea – jonka voidaan katsoa turvaavan sinulle kohtuullisen toimeentulon. Myös yritystoiminnan ulkopuoliset palkkatulot estävät starttirahan saamisen.

Kaikkiin yleisimpiin tukea koskeviin kysymyksiin löydät vastauksen kattavasta starttiraha 2020 -oppaasta. Oppaassa kerromme muun muassa hakuprosessin yleisimmät vaaranpaikat sekä ne toimialat, joille starttirahaa on käytännössä mahdotonta saada.

Palkkatuki työntekijän palkkaamiseen

Aloittavana yrittäjänä voit hyödyntää ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa TE-toimiston eli Työ- ja elinkeinotoimiston myöntämää palkkatukea. Palkkatukea ei myönnetä mihin tahansa rekrytointiin, vaan sen saamiselle on asetettu tietyt ehdot.

Rekrytoitamasi henkilön on oltava TE-toimistoon ilmoittautunut työtön työnhakija.

Palkkatuen tarkoitus on työttömän henkilön työllistymisen avittaminen sellaisessa tilanteessa, jossa ammattiosaamisessa olevat puutteet ovat hidasteena työnsaannille tai jokin vamma tai sairaus asettaa haasteita työtehtävistä suoriutumiselle. Aivan kenen tahansa työttömän palkkaamiseen et siis voi saada palkkatukea.

Palkkatuen kesto ja tukirahan määrä ovat tapauskohtaisia. Tuen maksimimäärä on kuitenkin kaikissa tapauksissa enintään 1400 euroa kuukaudessa.

Mitä pidempään palkattava henkilö on ollut työttömänä, sitä suurempi prosenttiosuus tuella voidaan kattaa palkkauskustannuksista. Tuki voi kuitenkin olla enintään 50 prosenttia palkkauskustannuksista eli puolet jää omalle kontollesi. Mikäli palkattavan henkilön työttömyysjakso on alle vuoden mittainen, tukiosuus on enintään 30 prosenttia palkkauskustannuksista.

Palkkatukea maksetaan enintään 6-24 kuukauden ajan. Maksuajan kesto riippuu muun muassa siitä

kuinka pitkä työttömyysjakso palkattavalla henkilöllä on taustallaan &
maksetaanko palkkatukea ammatillisessa osaamisessa olevien puutteiden vai vamman tai sairauden aiheuttaman hidasteen perusteella.

Palkkatukea voidaan edellä mainittujen tilanteiden lisäksi hyödyntää myös työttömän työnhakijan oppisopimuskoulutukseen. Tämä onkin hyvin yleinen tapa ajaa tuleva ammattilainen sisään oman yrityksen toimintaan.

Jos harkitset palkkatuen hakemista rekrytointia varten, ota yhteys omaan TE-toimistoosi. Ennen sitä voit kuitenkin lukea palkkatuesta kattavasti lisätietoja laajemmasta oppaastamme. Palkkatukeen on tulossa muutoksia vuoden 2020 aikana, mutta näillä näkymin uudistukset astuvat voimaan vasta syksyllä.

Maaseudun yritysrahoitus

Etkö harjoita maataloutta? Ei se mitään, voit silti hakea halutessasi maaseudun yritystukia, jos vain yleiset hakemisen ehdot täyttyvät.

Maaseudun yritysrahoitus saattaa monen mielestä kuulostaa hieman hämäävältä, koska tarkoituksena ei ole tukea vain maatalousyrittäjiä. Sen sijaan maaseudun yritysrahoituksen tavoitteena on maaseutujen elävöittäminen uusien yritysten ja investointien voimalla.

Jos siis olet esimerkiksi perustamassa yritystä maaseuduksi luokiteltavalle alueelle, saatat olla potentiaalinen hakija tälle tukimuodolle. Yrityksen rahoitus maaseututuella on kuitenkin mahdollista myös jo olemassa olevalle yritykselle, mikäli se aikoo lähteä laajentamaan liiketoimintaansa uusille apajille.

Mikä sitten on maaseuduksi luokiteltavaa aluetta?

Vastaus määrittyy kaupunki-maaseutu-luokituksen (kartan löydät täältä) mukaan. Sen perusteella noin 95 prosenttia Suomesta on maaseutua (!) ja noin 30 prosenttia suomalaisista yrityksistä sijaitsee maaseudulla – kenties oma perusteilla oleva yrityksesi lukeutuu myös tähän joukkoon?

Muut ehdot maaseudun perustamistuen saamiselle

Tukea voit hakea joko ELY-keskuksesta tai paikalliselta Leader-toimintaryhmältäsi. Olet potentiaalinen hakija maaseudun yritysrahoituksen perustamistuelle, jos tulet harjoittamaan toimintaasi maaseudulla ja pystyt sanomaan kyllä ainakin neljän ensimmäisen väitteen kohdalla:

Olet jo miettinyt liikeideaasi alkua pidemmälle.
Olet kenties jo laatinut tai ainakin aloittanut liiketoimintasuunnitelman hiomisen tulevaa yritystoimintaasi varten.
Perusteilla oleva yritys on ensimmäisesi. (Kuitenkin jo toiminnassa oleva yritys voi olla oikeutettu perustamistukeen, mikäli se alkaa harjoittaa kokonaan uutta yritystoimintaa.)
Koet, että saattaisit kaivata pientä sparrausta yritystoimintasi alkutaipaleelle.
Et ole täysin varma siitä, kuinka lähteä markkinoimaan yritystäsi.
Saattaisit tarvita myös tuotekehitykseen ulkopuolista asiantuntija-apua.
Kansainvälistyminen ei ole poissuljettua, jos liikeidea lähtee lentoon.

Ja kuten Ostos-tv:ssä tavattiin sanoa: eikä tässä vielä kaikki. Tukea saadaksesi myös seuraavien ehtojen ja kriteerien tulisi täyttyä.

Yritykselläsi katsotaan olevan riittävät edellytykset jatkuvaan kannattavaan liiketoimintaan.
Liiketoimintasi tulee olemaan päätoimista, ja sen on taattava toimeentulo joko itsellesi yrittäjänä tai ainakin yhdelle työntekijälle.
Lisäksi perustamistuella on oltava aitoja vaikutuksia sekä yritykseesi että sen toimipaikkaan. Tuen tarkoituksena on nimenomaan elävöittää maaseutua eli suomeksi sanottuna luoda sinne uusia työmahdollisuuksia ja pitää elinkeinotoiminta vireänä.
Yritysmuotosi on osakeyhtiö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö tai osuuskunta. Ehdoissa mainitaan, että myös luonnolliset henkilöt voivat hakea tukia. Yksityiset elinkeinonharjoittajat luokitellaan luonnollisiksi henkilöiksi.
Perustamistuki ei myöskään saa vääristää kilpailua, eli hyvin monille yleisille toimialoille sitä ei voi saada.

Perustamistuen määrä on 5000-35 000 euroa, ja se maksetaan yritykselle 2-3 erässä. Jos kyse on uudenlaisen liiketoiminnan aloittamista edeltävästä kokeilusta, tuen määrä on pienempi eli 2000-10 000 euroa. Kokeiluihin liittyvää perustamistukea voidaan myöntää jo toiminnassa olevalle yritykselle. Kokeilutuki voi tulla kyseeseen silloin, kun yritys haluaa ensin testata, voisiko ideoidulle uudelle palvelulla tai tuotteella olla kysyntää isommassa mittakaavassa.

Voisiko oman yrityksesi rahoitus olla mahdollista maaseututukien kautta? Kysy lisätietoa omasta ELY-toimistostasi tai paikalliselta Leader-ryhmältä. Voit myös lukea oppaastamme tarkempia lisätietoja maaseudun yritysrahoituksen perustamis- ja investointituista.

Muut alueelliset ja vähemmän tunnetut yrittäjien tuet ja avustukset

Säätiöiden maksamat tuet soveltuvat pääsääntöisesti hyvin rajatuille toimialoille ja ovat suuruudeltaan pieniä.

Säätiöiltä haettavat tuet yritystoimintaan

Suomessa toimii tälläkin hetkellä muutamia säätiöitä, jotka rahoittavat olemassa olevaa yritystoimintaa sekä hankkeita, jotka tähtäävät yrityksen perustamiseen. Säätiöiden tukirahat ovat kuitenkin hyvin toimialarajoitteisia, joten käytännössä tukien saaminen on mahdollista vain harvoille ja valituille. Alla esittelyssä tunnetuimmat säätiöiden yritystuet.

Rakennustuotteiden Laatu Säätiö myöntää avustuksia, apurahoja ja hankekohtaisia tukia rakennus-, rakennustuote- ja talotekniikkateollisuuden kehittämiseen liittyvään toimintaan. Jos yrityksesi harjoittaa liiketoimintaa kyseisillä toimialoilla ja sillä on alkamassa teknologiaan tai laadunhallintaan liittyvä kehitysprojekti, voit lukea säätiön tuista lisää sen verkkosivuilta.
Jenny ja Antti Wihurin rahasto on riippumaton ja yleishyödyllinen suomalainen säätiö, joka tukee tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen alan toimintaa sadoilla myönnetyillä apurahoilla joka vuosi. Ylivoimainen valtaosa apurahoja saavista organisaatioista on yhdistyksiä, mutta esimerkiksi vuoden 2019 apurahansaajien joukosta löytyy muutamia kulttuuri- ja taidealoilla toimivia osakeyhtiöitä.
Runar Bäckströmin säätiö jakaa kerran vuodessa apurahoja keksintötoimintaan, joka hyödyttää suomalaista yrityselämää ja sen kansainvälistä kilpailukykyä. Tukea voivat hakea suomalaiset yrittäjät, joilla on toteuttamiskelpoinen, kaupallista potentiaalia omaava uusi idea, mutta rahoitus puuttuu. Rahaa voidaan myöntää useamman vuoden ajalle, ja sillä voidaan kattaa muun muassa keksijän palkkakuluja.

Myös audiovisuaalista kulttuuria tukeva AVEK, Fortumin säätiö sekä Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö rahoittavat erilaisia tutkimus- ja kehitysprojekteja eri aloilla.

Varsinkaan kaksi jälkimmäistä eivät kuitenkaan ensisijaisesti myönnä apurahoja yrityksille, mutta rahoitettavat hankkeet voivat kuitenkin olla sellaisia, joiden seurauksena syntyy myöhemmin yritystoimintaa.

Pienyrittäjän apuraha toimintarajoitteiselle ammatinharjoittajalle

VKTT ry eli Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tukiyhdistys julkaisee aikakauslehti Tukilinjaa, jonka verkkosivuilla kerrotaan pienyrittäjän apurahasta.

Kyseessä on yrittäjän tuki, joka voidaan myöntää toimintarajoitteista kärsivälle ammatinharjoittajalle, jolla ei ole riittäviä resursseja toimintansa käynnistämiseen tai sen kehittämiseen kohti seuraavaa tasoa. Tukea voidaan hakea esimerkiksi yritystoiminnassa tarvittavien välineiden tai palveluiden rahoittamiseen.

Hakemuksen liitteeksi tarvitaan todistus sairaudesta tai vammasta, ja lausunnosta tulee ilmetä tuenhakijan senhetkinen toimintakyky ja kuntoutussuunnitelma. Jos kyseessä on perustettava yritys, mukaan tarvitaan myös liiketoimintasuunnitelma.

Henkilökohtaisten apurahojen summat vaihtelevat 100 euron ja 4999 euron välillä painottuen kuitenkin sektorin matalampaan päähän. Yritykset voivat saada isompiakin tukia, jolloin tuet kanavoidaan niiden kautta suoraan useammille toimintarajoitteisille ihmisille yhdellä kertaa.

Lue lisää VKTT:n apurahoista yhdistyksen verkkosivuilta.

Yrittäjän toimeentulotuki

Maamme sosiaaliturvajärjestelmän viimesijainen taloudellinen tuki on nimeltään toimeentulotuki. Myöskään yrittäjiä ei ole suljettu sen saamisen ulkopuolelle, jos toimeentulotuen myöntämisen ehdot täyttyvät.

Saatat olla oikeutettu toimeentulotukeen, jos ansiotyösi, yritystoimintasi, sosiaalietuutesi tai mitkään muutkaan tulot tai varat eivät takaa sinulle riittävää toimeentuloa. Yrittäjänä tarvitset tuen saamiseksi selvityksen toimintasi tuloista – tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kirjanpidon avaamista, tiliotteita tai tilitoimistosi antamaa todistusta.

Toimeentulotukea haetaan Kansaneläkelaitokselta eli Kelalta, joka arvioi yritystoimintaasi liittyvät erityispiirteet sekä kannattavuuden. Toimeentulotuen tarkoitus ei ole tukea kannattamatonta yritystoimintaa tai suojata sinua taloudelliselta riskiltä yritystoimintasi alkuvaiheessa.

Kela arvioi yritystoimintasi kannattavaksi silloin, kun pystyt ansaitsemaan sillä jotakuinkin saman verran tuloja verrattuna siihen, että olisit työttömänä. Voit saada järjestelyaikaa sellaisen liiketoiminnan kuntoonsaattamiseksi, jonka Kela on todennut selvästi kannattamattomaksi. Järjestelyaikana voit saada toimeentulotukea.

Toimeentulotuki on kuitenkin nimenomaan viimesijainen etuus, eli selvitä ensin mahdolliset oikeutesi starttirahaan, asumistukeen sekä työttömyysetuuksiin. Yrittäjän toimeentulotuesta löydät lisätietoa Kansaneläkelaitoksen verkkosivuilta.

Mistä lainaa uudelle tai kasvavalle yritykselle?

Lainaa yritykselle järjestyy useimmiten perinteisen pankin tai Finnveran kautta, mutta tietyissä tilanteissa kannattaa katsastaa muidenkin vaihtoehtojen perään.

Haussa lainaa yrityksen perustamista varten?

Yrityksen perustamiseen liittyvät yleisimmät rahoitus- ja lainamuodot olemme käsitelleet tarkemmin erillisessä oppaassamme johon pääset käsiksi alta.

Finnveran rahoitus- ja lainavaihtoehdot uudelle tai kasvavalle yritykselle

Finnvera on Suomen valtion erityisrahoituslaitos, joka tekee yhteistyötä kaikkien yleisimpien Suomessa toimivien pankkien kanssa. Finnvera on tunnettu varsinkin uuden liiketoiminnan rahoittajana, ja uusille yrityksille se tarjoaa muun muassa

yrittäjälainoja ja
alkutakauksia pankkilainan saamista turvaamaan.

Aloittaville sekä jo toiminnassa oleville pk-yrityksille Finnvera tarjoaa omaa nimikkolainaansa eli Finnvera-lainaa. Vähintään 50 000 euron suuruinen Finnvera-laina on yleensä osa isompaa rahoituspakettia, jossa on mukana lainarahaa myös perinteisestä pankista.

Lainaa voidaan myöntää:

energia- ja ympäristöhankkeisiin,
laite-, rakennus- tai koneinvestointeihin,
käyttöpääomatarpeiden rahoittamiseen tai
yrityksen omistusjärjestelyihin liittyviin rahoituskuvioihin.

Finnvera-lainaa voivat hakea kaikki kriteerit läpäisevät suomalaiset pk-yritykset, joiden liikevaihto jää alle 50 miljoonan euron ja joilla on työntekijälistoillaan alle 250 henkeä. Lainalle asetettava vakuus määritellään tilannekohtaisesti ja laina-aika ulottuu kolmesta vuodesta aina 15 vuoteen asti.

Pankkilaina uudelle tai toiminnassa jo olevalle yritykselle

Yrityslainan tiedustelu kannattaa lähes poikkeuksetta aloittaa omasta pankista. Pankkilainojen selkein etu on niiden matala korkotaso verrattuna yksityisiltä rahoituslaitoksilta haettaviin lainoihin.

Huono puoli sen sijaan on se, että varsinkin uusien toiminimien ja osakeyhtiöiden voi olla vaikea saada lainaa. Useimmiten tämä johtuu lainan takaisinmaksun pantiksi asetettavien vakuuksien puuttumisesta tai siitä, että uusi yritys ei vielä ole pystynyt osoittamaan toimintansa kannattavuutta.

Lisätietoa pankkilainoista löydät erillisestä oppaastamme, jossa vastaamme muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

Mitkä ovat muut syyt yleisimmät syyt, joiden takia yritys ei saa lainaa pankista?
Millaisia vakuuksia yrityslainalle yleensä vaaditaan?
Mitkä asiat vaikuttavan pankkilainasta aiheutuviin korkokuluihin?

Tai vaihtoehtoisesti siirry suoraan oman pankkisi sivuille lukemaan sen yrityslainavaihtoehdoista.

Joukkorahoitus yritykselle pankkilainaa täydentämään

Yrityksen lainamuotoinen joukkorahoitus tarkoittaa rahoitusmuotoa, jossa lainattava raha kerätään joukkorahoituspalveluun rekisteröityneiltä sijoittajilta. Nämä sijoittajat hakevat rahoilleen korkotuottoa lainaamalla niitä eteenpäin suomalaisille pk-yrityksille.

Joukkorahoituspalveluita hyödynnetään useimmiten varsinkin sellaisissa tilanteissa, joissa yritys on saanut pankista lainaa, mutta ei aivan niin paljon kuin olisi ollut tarve. Tällöin rahoituspalapelin puuttuva palanen voidaan kerätä kokoon joukkorahoitusalustan kautta.

Tunnetuimpia Suomessa toimivia yksityisiä joukkorahoitusalan yrityksiä ovat Vauraus Suomi (siirry palveluun) ja Fellow Finance. Lisätietoa ja selventäviä esimerkkejä joukkorahoituksesta löydät laajemmasta oppaastamme.

Verkosta haettava vakuudeton yritysrahoitus on nopea, mutta pankkilainaa kalliimpi vaihtoehto

Vakuudettomia yrityslainoja käsittelevän kattavamman oppaan löydät linkin takaa. Alta voit halutessasi lukea lyhyemmän tiivistelmän kyseisestä oppaasta.

Pankkien lainaehtojen kiristyminen sekä kankeat lainanmyöntöprosessit ovat viime vuosina tuoneet rahoitusmarkkinoille runsaasti yksityisiä rahoituslaitoksia, jotka myöntävät nopeita yrityslainoja verkossa ilman reaalivakuuksia. Monien tuntemia alan toimijoita ovat muun muassa Qred, Suomen Yrityslaina, Front Kasvurahoitus, Yritysluotto.fi ja Ferratum Business.

Yleensä vakuudettomia yritysluottoja hyödynnetään eritoten seuraavissa tilanteissa:

Yritys ei vakuuksien puuttumisen takia saa lainaa pankista joko ollenkaan tai tarpeeksi. Jälkimmäisessä tilanteessa vakuudetonta yrityslainaa voidaan käyttää edullisemman pankkilainan täydentäjänä.
Yritys tarvitsee lainarahan käyttöönsä heti. Tämä voi olla tilanne esimerkiksi yllättävän konerikon tai nopeasti eteen tulevan investointimahdollisuuden takia. Yrityslainan hakeminen pankin kautta on yleensä kankeampaa ja hitaampaa, joskin kulut pankkilainoissa ovat luonnollisesti pienempiä vakuudettomiin yritysluottoihin verrattuna.

Vakuudettomat yrityslainat verkosta saa nopeimmillaan tilille jopa saman päivän aikana, ja ilmaisen ja ei-sitovan lainahakemuksen täyttäminen sujuu verkossa muutamassa minuutissa.

Automatisoitujen luottoluokitusprosessien ansiosta rahoitusyhtiöt poimivat tarpeelliset taloustiedot yritysrekistereistä ja tekevät pitkälti niiden pohjalta päätöksen alustavan lainatarjouksen myöntämisestä. Eritoten painotetaan yrityksen kassavirtaa, eli yritykseen pitää virrata tarpeeksi rahaa sisään, jotta se pystyy selviytymään lainan takaisinmaksusta.

Alta näet lyhyet esittelyt suosituimmista Suomessa toimivista vakuudetonta yritysrahoitusta myöntävistä yhtiöistä.

Lainatuotteiden sisältämät korkotasot määrittyvät aina yrityskohtaisesti hakijayrityksen taloustietojen, tunnuslukujen ja lainan käyttötarkoituksen perusteella. Yrityslainojen kilpailutus kannattaa aina, eli vertailua on viisasta tehdä vähintään muutaman rahoitusyhtiön kesken.

Kaikilta alla luetelluilta rahoitusyhtiöiltä voit pyytää verkossa maksuttoman ja ei-sitovan lainatarjouksen, eli korkoja voi vertailla nopeasti ja ilman riskiä.

Qred on kiinteällä kuukausikululla varustettu yrityslaina lyhytaikaiseen rahoitustarpeeseen

Ruotsalaislähtöinen Qred on toiminut Suomessa jo jonkun aikaa ja noussut nopeasti varteenotettavaksi tekijäksi pienyrityksille suunnattujen nopeiden ja lyhytaikaisten yrityslainojen sektorilla. Rahoitusyhtiö kertoo verkkosivuillaan, että sen asiakaskanta kasvaa kuukausittain sadoilla asiakkailla – eniten lainoja myönnetään rakennus- ja ravintola-alan yrityksille.

Qredin lainat ovat suuruudeltaan 1000-100 000€ ja takaisinmaksuaika vaihtelee 1-18 kuukauden välillä. Lainasumman kuukausikulu on kiinteä ja se vaihtelee yrityskohtaisesti luottoluokitukseen perustuen. Viitteellisiä esimerkkejä lainan kuluista voit laskea rahoitusyhtiön verkkosivuilta löytyvällä laskurilla. Edullisimmillaan Qredin yritysrahoituksen kuukausikulu on 1,75 prosenttia alkuperäisestä lainasummasta.

Qredin verkkosivuilla voit pyytää yrityksellesi maksutta ei-sitovan lainatarjouksen. Hyväksytty laina voidaan nopeimmillaan maksaa yrityksen tilille vielä samana päivänä.

Ferratum Business on vaihtoehto myös hieman isommille pienyrityksille

Yksityislainojen puolelta monille tuttu Ferratum operoi yritysrahoituksen puolella Ferratum Business -nimellä. Myönnettävien lainojen suuruus vaihtelee 2000 ja 250 000 euron välillä. Yrityslainojensa kuukausikohtaisen kulun Ferratum ilmoittaa olevan keskimäärin noin 3 prosenttia.

Ferratum kertoo lainapäätöstä tehdessään painottavansa erityisesti yrityksen kassavirtaa. Yrityksesi voi saada lainaa, jos sen vuosittainen liikevaihto ylittää 50 000 euroa.

Lainan takaisinmaksuajan voit määritellä 1-24 kuukauden väliltä, mutta kulutasonsa puolesta Ferratumin rahoitus sopii parhaiten lyhytaikaiseen tarpeeseen – aivan kuten muutkin verkosta haettavat vakuudettomat yrityslainavaihtoehdot.

Front Kasvurahoitus on uusimpia tulokkaita verkon yritysrahoitusmarkkinoilla

Front Kasvurahoitus on tuoreimpia tekijöitä jatkumossa, jossa kuluttajalainoja tarjoavat yritykset ovat laajentaneet rahoitusvalikoimaansa yrityslainojen puolelle. Suomalaisen Vertaislaina Oy:n operoima Front Kasvurahoitus aloitti toimintansa vuoden 2018 lopulla, ja se tarjoaa yrityksille rahoitusta 2000 eurosta 100 000 euroon asti. Laina-ajat vaihtelevat yhden kuukauden ja kahden vuoden välillä.

Hakijayrityksen on oltava Suomessa toimiva yritys, jolta löytyy taustaltaan vähintään yksi tilinpäätös. Luonnollisesti myös yrityksen luottoluokituksen on oltava riittävällä tasolla, jotta laina voidaan myöntää. Alustavia lainakustannuksia voit helposti vertailla rahoitusyhtiön verkkopalvelusta löytyvän lainalaskurin avulla.

Suomen Yrityslainan kuukausikulut lähtevät 1,75 prosentista ylöspäin

Suomen Yrityslainan rahoitus koostuu 1000-100 000 euron suuruisista lainoista, joille saat takaisinmaksuaikaa yhden kuukauden ja puolentoista vuoden väliltä. Lainan hinta koostuu kuukausikulusta, jonka määrä on yrityskohtainen ja vaihtelee 1,75-4,95 prosentin välillä.

Esimerkiksi kolmen prosentin kuukausikululla ja kolmen kuukauden laina-ajalla takaisinmaksettava summa 10 000 euron lainasta olisi 10 900 euroa. Tarkka kuluprosentti määräytyy yrityskohtaisesti ja perustuu luottoluokitusarvioon.

BusinessCreditin yritysrahoitus on määrältään enintään 100 000 euroa

BusinessCredit syntyi, kun aiemmin kuluttajarahoituksen parissa operoinut lahtelainen J.W.-Yhtiöt Oy alkoi tarjota rahoitusta myös suomalaisille pienyrityksille. Sittemmin rahoitusyhtiön yrityspuoli on eriytynyt omaksi WS Finance Oy:ksi.

Haettavat lainat ovat suuruudeltaan 1000-100 000 euroa, ja takaisinmaksuajat vaihtelevat 3-18 kuukauden välillä. Jokaiselle lainasummalle ja -ajalle on määritelty oma kiinteä toimituspalkkionsa, joka sisältää kaikki lainasta koituvat kustannukset. Näin ollen kaikki yrityslainan kulut ovat heti selvillä, ja voit vertailla niitä rahoitusyhtiön verkkosivuilta löytyvän laskurin avulla.

Suurempiin rahoitustarpeisiin BusinessCreditiltä löytyy myös räätälöidympi BusinessCredit Pro -lainatuote, jossa rahoituksen enimmäismäärä voi olla jopa viisi miljoonaa euroa.

Yritysluotto.fi:n lainan kaikki kustannukset on sisällytetty kiinteään toimituspalkkioon

Television ja radiokanavien mainoskatkoilta tuttu Yritysluotto.fi toimii hyvin samaan tapaan kuin edellä esitelty BusinessCredit. Yritysluotto.fi:n rahoitus on 3000-100 000 euron suuruinen yrityslaina, jonka kulut on juntattu sisään kiinteään toimituspalkkioon.

Laina-ajat vaihtelevat 1-12 kuukauden välillä, ja laskurin alustavaa vertailua varten löydät palvelun verkkosivuilta.

Vauraus Suomen yritysrahoitus tarjoaa joukkorahoitettuja lainoja aina 8 miljoonaan euroon asti

Vauraus Suomen joukkorahoitusalustalla lainasumma kerätään palveluun rekisteröityneiltä sijoittajilta, jotka voivat olla niin yksityishenkilöitä kuin muita yrityksiä. Vauraus Suomen kautta on sijoitettu suomalaisiin pk-yrityksiin yhteensä jo yli 170 miljoonaa euroa, ja palvelun suosio on viime vuosien aikana ollut voimakkaassa kasvussa.

Haettavat lainasummat lähtevät 100 000 eurosta ylöspäin aina kahdeksaan miljoonaan euroon saakka. Useimmiten joukkorahoitettua lainaa hyödynnetään täydentävä rahoitusvaihtoehtona pankista haettavalle edullisemmalle lainalle.

Jos esimerkiksi isossa hankkeessa yritykseltä ei löydy riittävästi vakuuksia kattamaan pankista haettavaa lainaa täydessä määrässään, rahoituspalapelin pieni puuttuva palanen voidaan kerätä markkinaehtoisesti joukkorahoitusalustan kautta. Isommista summista puhuttaessa lainalle tarvitaan aina myös reaalivakuuksia.

Muut tähän aihealueeseen liittyvät artikkelit sivuillamme:

Laskurahoitus eli factoring – myy yrityksesi laskut

Laskurahoitus on viime vuosien aikana selvästi yleistynyt yritysrahoituksen muoto, jossa yrityksesi myy yhden tai useamman erääntymättömän myyntilaskunsa rahoitusyhtiölle. Rahoitusyhtiö tarkistaa laskun kiistämättömyyden, jonka jälkeen se nappaa välistä oman palkkionsa ja sen jälkeen tilittää tietyn osuuden (esimerkiksi 95%) laskun soppusummasta yrityksesi tilille.

Tällä tavalla yrityksesi saa rahaa käyttöönsä heti, ja asiakkalta tulevan maksun odottelu jää rahoitusyhtiön kontolle. Laskurahoitusta hyödynnetään paljon varsinkin sellaisilla toimialoilla, joilla tavanomaisesti myönnetään asiakkaille pitkiä maksuaikoja. Tällöin yrityksen omalla tilillä ei välttämättä aina ole riittävästi käyttöpääomaa juuri silloin, kun äkillinen tarve tuleekin eteen.

Kehittynyt teknologia ja verkossa toimivat uudenlaiset rahoituspalvelut ovat parin viime vuoden aikana tuoneet laskurahoituksen yhä pienempien suomalaisyritysten ulottuville. Lisätietoa laskurahoituksesta sekä sitä tarjoavista rahoitusyhtiöstä löydät kattavammasta oppaastamme.

Muut yritysten rahoituslähteet

ELY-keskuksen kehittämisavustus yritykselle

Aiemmin tässä oppaassa käsittelimme jo Elyltä (tai vaihtoehtoisesti Leaderin kautta) haettavan maaseudun yritysrahoituksen, jota voit hyödyntää yrityksen perustamiseen (katso täältä). Elyllä on kuitenkin haettavana muitakin yritystukia, joista kenties tunnetuin on yrityksen kehittämisavustus.

Perustiedot yrityksen kehittämisavustuksesta ja sen määrästä

Jo toiminnassa olevat pienet yritykset voivat hakea paikallisen ELY-keskuksen kautta tukea yrityksen kehittämistoimenpiteistä aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Kehittämistoimenpiteillä tarkoitetaan sellaisia investointeja ja hankkeita, jotka tähtäävät jonkin uudenlaisen toiminnan luomiseen tai käynnistämiseen.

Tämä tarkoittaa suomeksi sitä, että avustuksella ei voida kattaa tavanomaisia ja normaalista liiketoiminnasta aiheutuvia yrityksen kuluja – esimerkiksi perinteisiä markkinointitoimenpiteitä tai uusien rivityöntekijöiden rekrytoinnista aiheutuvia kustannuksia.

Sen sijaan esimerkiksi erilaiset kansainvälistymishankkeet tai toiminnan laajentaminen uusille tuote- tai palvelusektoreille ovat osa-alueita, joihin tukea voidaan hyödyntää.

Alla muutamia konkreettisia käytännön esimerkkejä yrityksen kehittämisavustuksen käyttötarkoituksista.

Uusien palveluiden, tuotteiden tai tuotantomenetelmien kehittäminen.
Kansainvälistymishankkeisiin liittyvät tutkimuskartoitukset tai messumatkat.
Kasvuun tähtäävät kone-, laite- ja rakennusinvestoinnit.

Kriteerinä on, että rahoitettava hanke erottuu riittävästi yrityksen normaalista liiketoiminnasta ja auttaisi parantamaan merkittävästi sen kilpailukykyä. Yrityksellä on myös oltava riittävästi omaa rahoitusta takana, eli tuella voidaan korvata vain tietty osa hankkeen kustannuksista.

Esimerkki: Konepaja aikoo luoda edellytyksiä vientinsä ja kansainvälisen kilpailukykynsä kasvattamiselle. Tätä varten yritykseen ollaan luomassa uutta osastoa näitä tavoitteita tukemaan. Yritys voi tarvita rahoitusta esimerkiksi ulkopuolisen asiantuntija-avun ostamiseen tai rekrytointikustannuksiin, jotka kohdistuvat vientiosastoon palkattavan uuden vetäjän palkkakuluihin. Rahoitettavien osa-alueiden tulee olla selkeästi yritystä kehittäviä ja riittävästi jo sen olemassa olevasta liiketoiminnasta eroavia.

Tuen määrä yrityksen kehittämisavustuksessa on kohteesta riippuen 10-50 prosentin välimaastossa hankkeen kokonaiskustannuksista. Yleensä rahoitettavien hankkeiden kesto vaihtelee noin puolen vuoden ja kahden vuoden välillä, ja tuen määrä on tyypillisesti 100 000 ja 150 000 euron välimaastossa. Ely-keskus voi kuitenkin joissain tapauksissa myöntää myös hyvin pieniä tukisummia aina 5000 eurosta lähtien.

Vuonna 2018 Ely myönsi yrityksen kehittämisavustusta yhteensä 97 miljoonan euron arvosta 696 eri yritykselle. Tämä tekee noin 139 000 euroa per yritys. Vuoden 2019 tilastoja ei vielä ole saatavilla.

Lue lisää yrityksen kehittämisavustuksesta ja sen hakemisesta tarkemmasta oppaastamme.

Muu ELY-rahoitus

Ely-keskukselta aiemmin haettua energiatukea haetaan nykyään Business Finlandin kautta. Sen sijaan monet maataloustoimintaan liittyvät tuet ovat ainakin toistaiseksi Elyn piirissä. Esimerkkejä näistä ovat muun muassa:

Maatilojen tuotantotuet ja viljelijätuet,
nuoren viljelijän aloitustuki sekä
porotalouden rahoitus.

Kaikki Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta haettavat tuet löydät täältä.

Business Finland eli TEKES-rahoitus yritykselle

Julkiset organisaatiot, tutkimuslaitokset, yritykset – Business Finland myöntää rahoitusta kaikille näille.

Jos Business Finland ei ole nimenä tuttu, se johtuu siitä, että kyseinen organisaatio tunnettiin aiemmin valtion innovaatiorahoituskeskus TEKESinä. Business Finland syntyi, kun TEKES ja investointi-, kansainvälistymis- ja matkailunedistämispalveluita tarjoava valtionyhtiö Finpro löivät hynttyyt yhteen vuoden 2018 alussa.

Business Finland tarjoaa suomalaisille pk-yrityksille kattavan valikoiman erilaisia tukia, joista tunnetuimmat käymme lyhyesti läpi alla. Yksityiskohtaisempaa tietoa Business Finlandin rahoitus- ja avustusvaihtoehdoista löydät erillisestä Business Finland -tietoiskusta.

Innovaatioseteli 2020 – kenelle se voidaan myöntää?

Onko yritykselläsi potentiaalia kansainväliseen kasvuun? Oletko eri mieltä yllä olevan kuvan mielenosoittajien kanssa? Jos vastasit kyllä, innovaatiosetelin hakeminen saattaa olla mahdollista yrityksellesi.

Innovaatioseteli tarkoittaa Business Finlandilta haettavaa 6200 euron (5000€ + arvonlisävero 24%) tukea, jolla voit ostaa asiantuntijapalveluita tukemaan tuote- tai palvelukehitystä matkalla kohti kansainvälisempiä kenttiä.

Huomaa tämä: Vuonna 2020 seteliin kuuluu aiemmasta poiketen 1000 euron (+alv 24%) omarahoitusosuus, joka tulee maksaa palveluntuottajalle projektin päättyessä. Palveluntuottaja tarkoittaa sitä yritystä, jolta ostat palveluita innovaatiosetelillä.

Innovaatioseteliin kannattaa tutustua tarkemmin, jos yritykselläsi on:

palvelu- tai tuoteidea, jossa on potentiaalia kansainväliseen kasvuun,
tarvetta ulkopuolisille asiantuntijalausunnoille koskien tuotteesi liiketoiminta- ja jatkokehitysmahdollisuuksia,
tiedon puutteita liittyen patenttien tai tavaramerkkisuojien hakemiseen ja niihin liittyviin prosesseihin tai
jos kaipaatte muuta ulkopuolista apua ideanne potentiaalin kartoittamiseen.

Innovaatioseteleitä ei myönnetä suurille yrityksille, mutta ei myöskään toiminimiyrittäjille. Tyypillinen hakija on pieni tai keskisuuri osakeyhtiö.

Lue lisää innovaatiosetelistä Business Finlandin verkkosivuilta.

Tempo-rahoitus kuljettaa yritystä kohti kansainvälisiä markkinoita

Tempo-rahoitus on start up -yrityksille tarkoitettua tukirahaa kansainväliseen kasvuun ja vientiin. Tukea hakevan yrityksen palvelu- tai tuoteidealla tulisi olla todistettavaa kilpailuetua sen valitsemalla markkina-alueella. Tuen hakeminen vaatii kattavia ja realistisia esiselvityksiä kansainvälistysmisvision läpiviemisestä.

Rahoitusta voidaan hyödyntää esimerkiksi

asiakastutkimuksiin,
liiketoimintakonseptin testaamiseen,
koemarkkinointiin,
ulkopuolisen asiantuntija-avun ostamiseen,
alustaviin IPR- ja patenttiselvityksiin ja niin edelleen.

Rahoituksen määrä on maksimissaan 50 000 euroa, ja yritykselle jäävä omavastuuosuus on 25 prosenttia myönnetystä rahoituksesta. Jotta start up -yrityksen hanke voi saada tukea, omaa pääomaa projektiin tulisi kuitenkin löytyä minimissään 30 000 euroa.

Mikäli Tempo-rahoitus kiinnostaa, Business Finlandin verkkosivuilta löydät tunnustelupalvelun, jossa voit alustavasti tiedustella yrityksesi mahdollisuuksista Tempo-rahoituksen saamiseen.

Energiatuella suitsitaan hiilijalanjälkeä

Onko yritykselläsi käynnistymässä hanke, jonka tavoitteena on edistää:

uusiutuvan energian käyttöä tai tuotantoa,
energiansäästöä tai energiatuotannon kehittämistä tai
energiajärjestelmän muovaamista vähähiilisempään suuntaan?

Hankkeiden lisäksi tukea voidaan myöntää näihin tavoitteisiin tähtääville investoinneille. Tukea voidaan myöntää myös pienille yrityksille ja pienyrittäjille aina toiminimistä lähtien.

Energiatuen hakeminen puoltavine ja kieltävine ehtoineen on käyty tarkemmin läpi muun muassa Työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivujen infopaketissa.

Messuavustus suomalaisille pk-yrityksille – ”Täältä tullaan, Rostock”

Business Finlandin messuavustus – eli hienommalta nimeltään Exhibition Explorer – on ryhmittäin myönnettävää avustusta suomalaisille pk-yrityksille messumatkoista aiheutuvia kustannuksia kattamaan.

Ryhmittäin myönnettävä avustus tarkoittaa sitä, että rahoitusta myönnetään vähintään neljän kriteerit täyttävän pk-yrityksen ryhmälle, jolla on aikomuksena osallistua johonkin oman toimialansa merkittävään messutapahtumaan Suomen rajojen ulkopuolella. Toisin sanoen: yrityksesi ei voi hakea tätä avustusta omin nokkinensa. Tukea saavalla yrityksellä voi toki silti olla messuilla oma osastonsa, eli paikan päällä ei tarvitse edustaa yhdessä muiden hakijoiden kanssa.

Pääsääntöisesti tukea myönnetään B2B-yrityksille eli yritysten välistä kauppaa tekeville firmoille. Rahoituksen määrä on maksimissaan puolet messuhankkeen kokonaiskustannuksista. Euroiksi muutettuna tuen määrä voi kuitenkin olla korkeintaan 30 000 euroa per yritys.

Yrityksesi voi saada avustusta sellaisiin messuhankkeisiin, jotka:

kehittävät aloittavien yritysten vientitoimintaa ja mahdollisuuksia kansainvälistymiseen,
helpottavat tien raivaamista uudelle markkina-alueelle,
lisäävät viennin määrää vanhoilla toiminta-alueilla,
edistävät uusien innovaatioiden kulkua markkinoille tai
muulla tavalla parantavat suomalaisyritysten kansainvälistymistä ja globaalia kilpailukykyä.

Sopisiko messurahoitus omalle yrityksellesi? Lue lisää tuen hakemisesta ja sen ehdoista Business Finlandin verkkosivuilta.

Yrityspalvelusetelit Suomen eri maakunnissa 2020

Jotkut Suomen kaupungit, kunnat sekä niissä toimivat elinkeinoyhtymät tarjoavat silloin tällöin yrityspalveluseteleitä paikallisten yritysten haettaviksi.

Yrityspalveluseteli on yleensä noin 1000-10 000 euron arvoinen pienyrittäjän tai -yrityksen tuki, joka on tarkoitettu käytettäväksi johonkin rajattuun yritystoiminnan kehittämisalueeseen – esimerkiksi markkinointikustannuksiin tai neuvontapalvelujen ostamiseen.

Tilanne tammikuussa: Vuodenvaihteen tienoilla sekä talven ja alkukevään aikana yrityspalveluseteleitä on tai oli haettavissa ainakin Jyväskylässä, Uuraisissa, Liperissä, Pudasjärvellä, Kontiolahdella ja Sotkamossa. Rovaniemellä yrityspalvelusetelihanke on näillä näkymin alkamassa kevään aikana. Lahdessa ja Kajaanissa yrityspalveluseteliä tarjottiin paikallisille yrityksille loppuvuodesta – tämän vuoden mahdollisista seteleistä ei ole vielä tietoa.

Joissain kaupungeissa seteli saattaa olla brändätty muulla kuin yrityspalvelusetelin nimellä – esimerkiksi Kontiolahdella puhutaan Loikka-setelistä. Oman kotipaikkasi tiedot saat helpoiten selville syöttämällä Googleen hakulausekkeen yrityspalveluseteli + kotikuntasi nimi.

Tarkista ajantasaiset tiedot aina kaupunkien, kuntien tai elinkeinoyhtymien omilta verkkosivuilta.

Hakuikkunat ovat usein verrattain lyhyitä, ja tietoja oman toimialueesi tilanteesta saat myös paikalliselta yritysneuvojalta, jonka tavoitat Uusyrityskeskusten tai TE-toimistojen kautta. Mainitut organisaatiot myös usein tiedottavat yrityspalvelusetelimahdollisuuksista paikallisissa tiedotusvälineissä.

Alueellinen Leader-rahoitus Suomessa

Leader-rahoitus on tiivistetysti ilmaistuna paikallisesti myönnettävää yritysrahoitusta paikallisille hankkeille.

Maassamme toimii yhteensä 54 Leader-ryhmää, joiden kautta tukea järjestyy paitsi yrittäjien ja yritysten, myös yhdistysten ja muiden yhteisöjen projekteille.

Leader-raha tulee EU:lta, mutta sen myöntävät kuitenkin paikalliset toimijat, jotka ovat perillä oman alueesi elinkeinotoiminnasta ja sen vireyden edistämisestä.

Alla olevalla Leader Suomen YouTube-videolla on käyty Leader-rahoituksen hakemisen ydinasiat läpi kahdessa minuutissa.

Jos satut olemaan pahassa paikassa, niin samat tiedot voit halutessasi lukea tekstimuodossa videon alta.

Näin Leader-rahoitusta haetaan ja saadaan käytännössä

Kuvitellaan, että olet paikallinen konepajayrittäjä ja päätät laajentaa toimintaasi. Ehkä kasvatat verstastasi tai lanseeraat uuden tuoteryhmän yrityksesi valikoimaan. Tämän ansiosta paikkakunnallesi olisi syntymässä muutama uusi työpaikka.

Mikäli suunnitelmasi kaipaavat rahoitusta, voit viedä hankkeesi paikallisen Leader-ryhmän tarkasteltavaksi. He osaavat kertoa, olisiko projektissasi ainesta rahoituksen saamiseen. Alustavasti vihreää valoa saatuasi pääset tekemään hankesuunnitelmaa, joka viedään Leader-ryhmän hallituksen eteen.

Paikallisesti toimivien Leader-ryhmien hallitukset koostuvat paikallisista päättäjistä, kuntalaisista, yritysten edustajista sekä julkishallinnon toimijoista. Päätöksen tuen myöntämisestä tekevät Leader-ryhmä ja paikallinen ELY-keskus.

Syy Leader-rahoituksen hakemiseen pitää olla yrityksesi kehittäminen, investointi tai yleishyödyllisen kehittämishankkeen rahoittaminen. Tukea saadaksesi yrityksessäsi ei saa olla yli kymmentä työntekijää.

Kiinnostuitko? Kysy lisää paikalliselta Leader-ryhmältäsi.

Jos olet käynnistämässä yritystoimintaa maaseudulla, voit tiettyjen ehtojen puitteissa hakea Leader-ryhmältä myös yrityksen perustamistukea, jonka käsittelimme ylempänä tässä oppaassa.

Enkelisijoittajat ja muu start up -rahoitus

Oletko joskus katsonut televisiosta suosittua Leijonan luola -ohjelmaa? Tällöin jo tiedätkin, mihin enkelisijoittajalla viitataan.

Enkelisijoittaja tai bisnesenkeli tarkoittaa yksityishenkilöä, joka sijoittaa henkilökohtaisia tai sijoitusyrityksensä varoja uusiin tai kasvaviin yrityksiin. Yleensä sijoituksia saavilla yrityksillä on tavoitteenaan nopea kansainvälinen kasvu tai vähintäänkin tukevan jalansijan ottaminen kotimaan markkinoilta.

Aivan kenen tahansa propellipään ideoihin bisnesenkelit eivät rahojaan hassaa, vaan tiettyjen edellytysten on aina täytyttävä, jotta rahahanojen aukeamisesta voidaan keskustella.

Lisää luettavaa aiheeseen liittyen:

Kenties paras listaus Suomessa toimivista start up -yritysten rahoittajista löytyy menestyvayritys.com-sivustolta.
Tutustu halutessasi myös Business Finlandin start up -yritysrahoitukseen.
Myös Pääomasijoittajat ry:n verkkosivuilta löytyy kattava listaus Suomessa toimivista pääomasijoittajista sekä toimialoista, joille kukin sijoitusyhtiö on keskittänyt toimintaansa. Jos etsit lainaa tai rahoitusta kasvu- tai start up -yritykselle, sijoittajahakuun pääset tästä.

Naisyrittäjälaina on enää muisto vain

Naisyrittäjälainaa havittelevat vetävät vesiperän myös vuonna 2020, sillä valtion erityisrahoituslaitos Finnvera poisti kyseisen lainan valikoimistaan jo vuodenvaihteessa 2013.

1990-luvun lopulta lähtien myönnettyjen naisyrittäjälainojen poistamisen syynä olivat tasa-arvokysymykset.

”On tämän päivän tasa-arvoa, että sitä pientä etua, joka naisyrittäjälainassa on ollut, ei enää ole”, Finnveran edustaja perusteli tuolloin asiaa Ylen julkaisemassa artikkelissa.

Mistään kovin suuresta edusta naisyrittäjälainassa ei kuitenkaan ollut kysymys, sillä miehille tarjottuihin lainoihin verrattuna korkoalennus oli puolen prosentin luokkaa. Etua päivätasolla kertyi noin 10-20 senttiä.

Palaa tästä sisällysluetteloon.

Tässä kaikki yrityksen rahoituksesta, tuista ja lainoista.

Lue seuraavaksi: Mitä maksaa yrityksen perustaminen?